Minilex - Lakipuhelin

Riita-asian kirjallinen menettely


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Riita-asialla tarkoitetaan erimielisyyttä yksityisten ihmisten tai yritysten välillä. Riita voi koskea esimerkiksi vahingonkorvausta, perintöä, kaupan purkamista, asuntoasioita tai vaikkapa isyysjuttua. Yleensä riita-asiat koskevat siis rahaa. Riita-asia tulee vireille, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan haastehakemuksen.

Kirjallisella menettelyllä tarkoitetaan asian ratkaisemista valmistelussa järjestämättä suullista valmistelua ja pääkäsittelyä. Tällöin vaihtoehtona on neljä eri lopputulemaa. Ensinnäkin yksipuolinen tuomio, toisekseen myönnetyn tai luovutun kanteen osalta tuomio, kolmannekseen sovinnon vahvistaminen ja neljännekseen kanteen tutkimatta jättäminen. Nämä lopputulokset voidaan saavuttaa jo kirjallisessa menettelyssä.

Kirjallinen menettely on mahdollista lähinnä yksinkertaisissa jutuissa, kuten riidattomissa velkomusasioissa, joissa saatava on selvä ja kiistaton.

Ratkaisu perustetaan riita-asian kirjallisessa menettelyssä kantajan haastehakemukseen, vastaajan haastehakemusta varten antamaan vastaukseen, näiden mukana lähetettyihin kirjallisiin todisteisiin sekä muihin vaikutuksellisiin seikkoihin, kuten vastaajan passiviteettiin asiassa.

Kantajan on haastehakemuksessa pyrittävä täsmällisesti yksilöimään se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon hän vetoaa. Toisin sanoen, pelkkä väite siitä, että asia on päivänselvä ja riidaton, ei riitä näytöksi kirjalliseen menettelyyn. Päinvastoin, tarpeelliset todisteet tulee pyrkiä kattavasti kokoamaan haastehakemukseen mukaan, jotta päästään itse asiaan eli ratkaisuntekoon. Tuomari voi tarvittaessa kehottaa kantajaa haastehakemuksen täydentämiseen.

On huomioitava, että suullinen pääkäsittely yleensä järjestetään asianosaisen sitä vaatiessa. Toisin sanoen, ratkaisu voidaan antaa ilman suullista valmistelua ja pääkäsittelyä ainoastaan, jos kukaan asianosaisista ei vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä kansliassa.

Toisaaltakin pääkäsittely pitää pääsääntöisesti järjestää, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi laajat ja mutkikkaat riita-asiat tulee pääsääntöisesti viedä pääkäsittelyyn setvittäväksi tarkemmin. Pääkäsittely on tarpeeton esimerkiksi jos jutun faktat ovat riidattomat, todisteet ovat vain kirjallisia tai kun todisteiden vastaanottamiseen ei tarvita pääkäsittelyn järjestämistä. Näissä jutuissa ratkaisu voidaan siis tehdä ns. papereiden perusteella.

On havaittava, että kirjallisessa menettelyssä annettava tuomio on annettava jo ennen suulliseen valmisteluun siirtymistä. Suullisessa valmistelussa ei toisin sanoen enää voida tuomiota antaa. Suullisen valmistelun jälkeen kortit toisin sanoen pitää katsoa loppuun vielä pääkäsittelyssä.

Kirjallisessa menettelyssä selvästi perusteeton kanne voidaan hylätä jo jopa ennen haasteen antamista. Toisaalta jos vastaaja on myöntänyt kanteen asiassa, jossa sovinto on sallittu, saadaan tuomio antaa valmistelussa myönnetyltä osin pääkäsittelyä järjestämättä. Toisaalta jos kantaja luopuu kanteesta osittain, voidaan kanne hylätä tuomiolla siltä osin, kuin kanteesta on luovuttu.

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa riita-asiassa hyväksymällä kanne silloin, kun kyseessä on juttu, jossa on sovinto sallittu ja vastaaja jättäytyy passiiviseksi. Passiivisuutta ilmentää esimerkiksi poissaolo tai muu laiminlyönti, kuten kirjallisen vastauksen antamatta jättäminen määräajassa. On kuitenkin siis alleviivattava, että yksipuolinen tuomio ei ole mahdollinen kuin jutuissa, joissa sovinto on sallittu. Kääntäen, indispositiivisissa jutuissa ei yksipuolista tuomiota voida antaa, vaikka asianosainen käyttäytyisikin yhteistyöhaluttomasti ja laiminlöisi tuomioistuimen pyyntöjä jatkuvasti. Indispositiivisia juttuja ovat esimerkiksi isyysjutut ja huoltajuusriidat.

Tiivistäen, riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista, eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

Ratkaisun kulku riita-asian kirjallisessa menettelyssä etenee siten, että tuomari perehtyy jutussa esitettyyn aineistoon ja laatii tuomion perusteluineen. Tuomion perustelut ovat tärkeät. Perusteluissa tuomarin on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Näin ollen tuomarin on perusteltava tuomio normaaliin tapaan, vaikka pääkäsittelyä ei oltaisikaan järjestetty.

Oikeudenkäyntiin meno saattaa olla jännittävä tilanne, jossa kokeneemman tuki ja neuvot eivät välttämättä ole pahitteeksi. Toisaalta voi olla viisasta ottaa selvää, onko asiassa edes mahdollista saada ratkaisua oikeutta käyden vai olisiko jokin toinen reitti tarkoituksenmukaisempi. Soita reippaasti lakimiehellemme ja pyydä häneltä oikeudellista arviota sekä vinkkiä avuksesi.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »