Minilex - Lakipuhelin

Rikesakkomenettely on tarkoitettu lieviin rikoksiin


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Rikesakkomenettely on rangaistusmääräysmenettelyä yksinkertaisempi menettely. Siinä käsitellään kaikkein lievimpiä rikosasioita, kuten esimerkiksi tieliikennerikosasioita tai yleisen järjestyksen häiritsemistä koskevia rikoksia. Rikesakkomenettelyssä käsiteltävät asiat on erikseen lueteltu lainsäädännössä, joten mitä tahansa lieviä rikoksia ei voida hoitaa rikesakkomenettelyssä. Rikesakkomenettelyssä rangaistukseksi voidaan määrätä ainoastaan rikesakko ja sen ohella enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Rikesakko on kiinteä euromääräinen seuraamus, jonka suuruuteen eivät vaikuta epäillyn tulot.

Vaikka rikos täyttäisi rikesakkomenettelyä koskevat vaatimukset, rikesakkoa ei saa kuitenkaan määrätä, jos rikkomus on ollut omiaan aiheuttamaan muuta, kuin vähäistä vaaraa tai haittaa tai rikkoja on osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Mikäli on myös ilmeisestä, että asianomistaja tulee tekemään syyttämispyynnön tai vaatimaan vahingonkorvausta myöhemmin, ei rikesakkoa saa määrätä.

Ennen rikesakkomääräyksen antamista toimitetaan suppea esitutkinta, jossa selvitetään ainoastaan ne seikat, jotka ovat välttämättömiä seuraamuksen määräämiseksi rikesakkomenettelyssä. Poliisi tai muu laissa säädetty valvontaa suorittava viranomainen antaa rikesakkomääräyksen yleensä välittömästi, mutta rikesakkomääräys voidaan myös lähettää rikkomukseen syyllistyneelle postitse, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Määräys on tällöin lähetettävä välittömästi ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Asianomaisen katsotaan saaneen sen seitsemäntenä päivänä siitä, kun määräys on postitettu. Määräyksen tulee sisältää rikkojaa koskevat henkilötiedot, rikkomuksen tekoaika ja -paikka, rikkomuksen laatu, rikesakon määrä, maksuaika sekä määräyksen perusteena olevat lainkohdat. Rikesakkomääräyksen antajan on myös allekirjoitettava se. Lainsäädännössä on vielä erikseen säädetty tilanteista, joissa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla aiheutettu rike on havaittu automaattisessa liikennevalvonnassa tai ajoneuvo muutoin pysäyttämättä.

Rikesakkomääräyksen saaneella henkilöllä on oikeus valittaa määräyksestä rikkeen tekopaikan käräjäoikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai määräyksen tiedoksi. Rangaistusmääräyksestä on valitettava viimeistään 60 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Jos kyse on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla aiheutetusta rikkeestä, joka on havaittu automaattisessa liikennevalvonnassa tai ajoneuvo muutoin pysäyttämättä, on rikesakkomääräystä vastustettava 30 päivän kuluessa määräyksen tiedoksisaamisesta.

Rikesakkomenettelyssä käsitellään siis kaikkein lievimpiä rikkomuksia. Laissa on lueteltu eri rikkomuksille kiinteät korvaussummat, joten henkilön tuloilla ei ole siihen vaikutusta. Esimerkiksi päin punaisia liikennevaloja kävelevä jalankulkija saa aina 20 euron suuruisen rikesakon riippumatta tilanteesta tai hänen tuloistaan. Rikesakkomenettely on hieman erilinen rikesakkomääräyksen tiedoksiannon ja muutoksenhaun kohdalla silloin, jos rike havaitaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kohdalla automaattisessa liikennevalvonnassa tai ajoneuvoa ei pysäytetä rikkeen havaitsemisen jälkeen. Rikesakkomenettely on pyritty järjestämään siten, ettei henkilö tarvitse avustajaa. Mikäli menettelyn aikana kuitenkin ilmenee seikkoja, jotka voisivat edellyttää ammattilaisen apua tai opastusta, voi henkilö kääntyä lakimiehen puoleen. 


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »