Miten riita-asiassa haetaan muutosta?

Riita-asiaa koskevaan ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta usein eri keinoin. Virallisin muutoksenhakukeino on valitus käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja edelleen hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen. Tällöin valitus koskee oikeuden tuomiota tai jotakin muuta lopullista päätöstä. Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla. Hovioikeuteen menevissä valituksissa tarvitaan riita-asioissa aina jatkokäsittelylupa. Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla. Yleensä hovioikeuden ratkaisusta valittamista varten tulee pyytää korkeimmalta oikeudelta valituslupa. Jos hovioikeus on kuitenkin ratkaissut asian ensimmäisenä oikeusasteena, muutosta saadaan hakea ilman valituslupaa. Jäljempänä kerrotaan yksityiskohtaisemmin, millä perusteilla hovioikeuteen saa jatkokäsittelyluvan ja korkeimpaan oikeuteen valitusluvan sekä miten valitusprosessi konkreettisesti etenee.

Varsinaisen muutoksenhakukeinon, eli valituksen, lisäksi on olemassa niin kutsuttuja ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Kantelu koskee tilannetta, jossa on tehty tuomiovirhe. Esimerkiksi, jos henkilö, jota ei ole kuultu, kärsii haittaa tuomiosta, kyseessä on tuomiovirhe. Riita-asiassa lainvoiman saanut tuomio voidaan purkaa esimerkiksi silloin, jos todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman ja tämän voidaan olettaa vaikuttaneen lopputulokseen. Menetetty määräaika voidaan puolestaan palauttaa sille, joka ei laillisen esteen vuoksi ole voinut noudattaa annettua määräaikaa. Laillisena esteenä voidaan pitää esimerkiksi sairautta. Takaisinsaanti taas on muutoksenhakukeino yksipuoliseen tuomioon.

Valitus hovioikeuteen

Käräjäoikeuden tuomioon ja lopulliseen päätökseen sekä samassa yhteydessä tehtyyn muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Sellaiseen ratkaisuun, jonka käräjäoikeus on tehnyt oikeudenkäynnin aikana, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu. Käräjäoikeus ilmoittaa ratkaisunsa antamisen yhteydessä, saako ratkaisuun hakea muutosta. Lisäksi käräjäoikeuden tehtävänä on ilmoittaa myös siitä, mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Paikalla olevalle asianosaiselle annetaan kirjalliset ohjeet siitä, miten ratkaisuun tyytymättömän on toimittava saattaakseen asian hovioikeuden tutkittavaksi.

Jos asianosainen haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, hänen on ilmoitettava tyytymättömyytensä ratkaisua kohtaan puhevallan menettämisen uhalla. Tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Ilmoitus on mahdollista tehdä asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle tai sen kansliaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Mikäli useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, yhden antama tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus riittää. Jos tyytymättömyys halutaan osoittaa koskemaan vain osaa ratkaisusta, tämä on mahdollista. Tällaisesta rajoituksesta tulee kuitenkin mainita ilmoituksessa. Jos ilmoitusta ei ole tehty säädetyssä järjestyksessä, ei ilmoitusta hyväksytä. Tilanteessa, jossa tyytymättömyyden ilmoitusta ei ole hyväksytty, saa siitä kannella hovioikeuteen. Tämä kantelu tulee tehdä 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivästä. Jos hovioikeus katsoo asiassa tapahtuneen virheen, se asettaa uuden määräajan muutoksenhakua varten. Hyväksytystä tyytymättömyyden ilmoituksesta tehdään merkintä. Jos tyytymättömyyden ilmoitus oikeudenkäynnin aikana tehdystä ratkaisusta on hyväksytty, käräjäoikeus voi tarvittaessa määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta sen jälkeen, kun valitus on ratkaistu.

Kun tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus on tehty ja hyväksytty, asianosaisille annetaan valitusosoitus. Valitusosoituksessa tarvittavat tiedot varsinaisen valituksen tekemistä varten. Valitus tulee panna vireille 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Valituskirjelmä tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan. Valituskirjelmän tulee olla perillä kansliassa viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, sitä ei oteta tutkittavaksi. Valituskirjelmän sisällöstä on olemassa laissa tarkat säännökset. Kirjelmästä tulee käydä ilmi muun muassa se, mihin ratkaisuun muutosta haetaan, mitä muutoksia ratkaisuun vaaditaan ja mitkä ovat ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Riita-asioissa tarvitaan aina jatkokäsittelylupa silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisuun halutaan hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen. Jatkokäsittelylupa myönnetään sen hakijalle silloin, jos:

• ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
• käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä,
• lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai
• luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan myönnetä vain sen vuoksi, että asiassa esitettyä näyttöä arvioitaisiin uudelleen. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta tulee olla perustellusti syytä epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella. Jos jatkokäsittelylupa myönnetään, siitä ilmoitetaan sekä valittajalle että valittajan vastapuolelle. Luvan myöntämisen myötä asia voidaan ottaa hovioikeuden käsittelyyn. Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Myös tästä tulee ilmoittaa asianosaisille. Sellaiseen päätökseen, jolla jatkokäsittelylupa on myönnetty, ei ole mahdollista hakea muutosta. Sen sijaan, jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Valitus edellyttää kuitenkin valituslupaa.

Valitus korkeimpaan oikeuteen

Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla. Valitus edellyttää kuitenkin valituslupaa. Poikkeuksellisesti valituslupaa ei kuitenkaan edellytetä niissä asioissa, jotka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen voidaan myöntää ainoastaan silloin, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Valituslupa voidaan myöntää myös silloin, jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen virheen takia. Virheen tulee olla sellainen oikeudenkäyntivirhe tai muu virhe, että sen perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava. Myös muusta painavasta syystä valituslupa voidaan tarvittaessa myöntää. Korkein oikeus voi myöntää valitusluvan myös vain osittain. Valituslupa on mahdollista rajoittaa koskemaan vain osaa hovioikeuden ratkaisusta tai jotakin tiettyä kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi.

Kun hovioikeus on käsitellyt asian toisena oikeusasteena, eli asia on ensin ollut käräjäoikeuden käsittelyssä, hovioikeus liittää antamaansa ratkaisuun valitusosoituksen. Siinä kerrotaan, millä edellytyksillä valituslupa voidaan myöntää ja miten valituslupaa pyytävän on meneteltävä saattaakseen valituksensa korkeimman oikeuden tutkittavaksi. Valituslupa sekä itse valitus on kummatkin tehtävä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin. Jos hakija ei noudata annettua määräaikaa, hän menettää puhevaltansa asiassa. Muutoksenhakukirjelmä on toimitettava hovioikeuden kirjaamoon korkeimmalle oikeudelle osoitettuna viimeistään määräajan päättymispäivänä. Kirjelmässä tulee olla sisällytettynä lupahakemus ja valitus. Lisäksi muutoksenhakukirjelmään tulee liittää ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hakija viittaa perusteinaan.

Lupahakemuksessa tulee mainita se peruste, jolla valituslupaa pyydetään. Lisäksi hakijan on ilmoitettava ne syyt, joiden nojalla hän katsoo, että valitusluvan myöntämiseen on peruste. Toisin sanoen hakemuksessa tulee perustella, miksi asiassa voitaisiin myöntää valituslupa eli onko asia tärkeä esimerkiksi oikeuskäytännön ohjaamisen vuoksi. Valituksessa tulee myös ilmoittaa se, miltä kohdin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta, mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi sekä ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Lisäksi muutoksenhakukirjelmään tulee ilmoittaa hakijan yhteystiedot.

Jos määräajassa saapunut muutoksenhakukirjelmä osoittautuu puutteelliseksi, korkein oikeus kehottaa hakijaa korjaamaan puutteen tietyn määräajan sisällä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Jollei tätä kehotusta noudateta ja muutoksenhakukirjelmä on niin puutteellinen, ettei asiaa sen perusteella voida ratkaista, hakemus on jätettävä tutkimatta.

Valituksen tekemiselle on 30 päivän määräaika niissä asioissa, jotka hovioikeus on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena eli jotka eivät ole ensin olleet lainkaan käräjäoikeuden käsittelyssä. Määräaika lasketaan siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Myös tällöin hovioikeus liittää ratkaisuunsa valitusosoituksen, joka pitää sisällään ohjeet valituksen tekemiseksi.

Tietyissä tilanteissa käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan hakea hovioikeuden sijaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tätä kutsutaan ennakkopäätösvalitukseksi. Valitus edellyttää kuitenkin sitä, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Lisäksi edellytetään, että muutoksenhakijan vastapuoli antaa siihen suostumuksensa joko kirjallisesti tai suullisesti käräjäoikeudessa. Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Myös ennakkopäätösvalituksessa tyytymättömyys ratkaisua kohtaan tulee ilmoittaa ja tämän yhteydessä on esitettävä edellä mainittu vastapuolen suostumus. Määräaika varsinaisen valituksen tekemiseen on ennakkopäätösvalituksessa 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan.

Mitä muita muutoksenhakukeinoja on?

Varsinaisen muutoksenhakukeinon, valituksen, lisäksi on olemassa muitakin keinoja saada haettua oikeuden ratkaisuun muutosta. Näitä ovat ylimääräiset muutoksenhakukeinot sekä takaisinsaanti. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Takaisinsaanti toimii muutoksenhakukeinona yksipuolisessa tuomiossa.

Kantelun voi tehdä tuomiovirheestä. Jos virhe todetaan, tuomio voidaan virheen perusteella poistaa. Kantelu on mahdollista tehdä seuraavissa tilanteissa:

1. Oikeus ei ole ollut tuomionvoipa eli tuomioistuimen kokoonpano ei ole ollut lainmukainen.
2. Asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta.
3. Poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan.
4. Henkilö, jota ei ole kuultu, kärsii haittaa tuomiosta.
5. Tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu.
6. Oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Kantelu on edellä mainittujen kohtien 1, 2 ja 6 mukaisissa tilanteissa tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Kohtien 3 ja 4 mukaisissa tilanteissa puolestaan määräaika luetaan siitä, kun kantelija on saanut tiedon tuomiosta. Kantelukirjelmässä tulee ilmoittaa ne perusteet ja todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Mikäli tuomiovirheen havaitaan tapahtuneen, tuomio voidaan poistaa kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin. Jos on tarpeellista käsitellä juttu uudestaan, käsittely tapahtuu siinä oikeudessa, jossa tuomiovirhe on tapahtunut.

Lainvoiman saanut tuomio voidaan puolestaan riita-asiassa purkaa, jos:

1. oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2. asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tietäen sisällöltään totuudenvastainen taikka jos todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3. vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4. tuomio perustuu ilmeisesti väärän lain soveltamiseen.

Tuomiota ei kuitenkaan pureta kolmannen kohdan mukaisessa tilanteessa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta. Hakemus tuomion purkamiseksi on riita-asiassa tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta. Jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Määräaikaa ei kuitenkaan saa laskea tällaisessa tapauksessa sellaisesta päivästä, joka on ennen sitä päivää, kuin tuomio, johon muutosta haetaan, sai lainvoiman. Lopullinen määräaika riita-asiassa annetun tuomion purkamiselle on viisi vuotta tuomion lainvoimaisuudesta. Tästä voidaan joustaa niissä tilanteissa, joissa siihen on erittäin painavia syitä. Sellaisessa tapauksessa, jossa jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta. Tuomion purkamista haetaan pääsääntöisesti korkeimmalta oikeudelta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan. Jos tuomion purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja asian uusi käsittely todetaan tarpeelliseksi, korkein oikeus määrää miten se on saatettava uudelleen käsiteltäväksi. Korkein oikeus voi kuitenkin myös itse välittömästi oikaista tuomiota selvissä tapauksissa.

Menetetty määräaika voidaan hakemuksesta puolestaan palauttaa sille, joka ei laillisen esteen vuoksi ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään tahi hakea muutosta tai takaisinsaantia taikka ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä taikka joka muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä. Laillisena esteenä pidetään esimerkiksi sairautta tai yleistä liikenteen keskeytymistä. Menetetyn määräajan palauttamista on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi. Hakemus tehdään hovioikeudelle, jos hakemus koskee määräajan palauttamista toimenpiteen tekemiseksi käräjäoikeudessa tai muutoksen hakemiseksi sen ratkaisuun. Muussa tapauksessa hakemus tehdään korkeimmalle oikeudelle. Hakemus tehdään korkeimmalle oikeudelle myös silloin, kun hakemus koskee asiaa, jossa käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämistä on rajoitettu siten, että asianosainen saa korkeimmassa oikeudessa kannella tuomiovirheestä, hakea tuomion purkamista ja hakea menetetyn määräajan palauttamista samassa asiassa vain kerran, jollei asiaa ole erityisen painavasta syystä välttämätöntä tutkia uudelleen.

Takaisinsaanti on käytettävissä oleva muutoksenhakukeino silloin, kun kyseessä on yksipuolinen tuomio. Yksipuolinen tuomio tarkoittaa tilannetta, jossa käräjäoikeus ratkaisee asian suoraan ilman oikeuden istuntoa. Vastaaja, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, voi hakea siihen muutosta 30 päivän kuluessa. Tätä kutsutaan takaisinsaanniksi. Takaisinsaanti johtaa siihen, että juttu otetaan käräjäoikeuden istuntoon käsiteltäväksi.

Yhteenveto

• Virallisin muutoksenhakukeino on valittaa käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen. 
• Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden päätöksiin saa hakea muutosta.
• Hovioikeuteen menevissä riita-asioissa tarvitaan jatkokäsittelylupa.
• Korkeimpaan oikeuteen menevissä asioissa tarvitaan valituslupa.
• Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen.
• Tietyissä tilanteissa muutoksenhaku voi olla erikseen kielletty.
• Tyytymättömyydestä käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava puhevallan menettämisen uhalla.
• Tyytymättömyyttä koskevan ilmoituksen tekemisen ja hyväksymisen jälkeen annetaan valitusosoitus.
• Valitusosoituksessa on ilmaistu tarvittavat tiedot varsinaisen valituskirjelmän tekemistä varten.
• Valituskirjelmälle on tietyt muotovaatimukset, jotka on ilmaistu laissa.
• Ennakkopäätösvalituksessa käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta hovioikeuden sijaan suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Summary in English

• The most official means of appeal is to appeal from the District Court to the Court of Appeal and from the Court of Appeal to the Supreme Court.
• As a rule, all decisions of the District Court can be appealed.
• In disputes going to the Court of Appeal, permission for further processing is required.
• Additional means of appeal are a complaint, annulment of the judgment and restitution of a deadline.
• In certain situations, an appeal may be specifically prohibited.
• Dissatisfaction with the District Court's decision must be reported at the risk of losing the right to speak.
• After submitting and accepting the notification of dissatisfaction, a notice of appeal is issued.
• The notice of appeal contains the necessary information for making the actual appeal letter.
• There are certain format requirements for the appeal letter, which are expressed in the law.
• In a preliminary ruling appeal, the decision of the District Court can be appealed directly to the Supreme Court instead of the Court of Appeal.

 Kysymyksiä ja vastauksia

1. Voiko hovioikeuteen tehdyn valituksen peruuttaa?

Hovioikeuteen tehty valitus käräjäoikeuden ratkaisusta on mahdollista peruuttaa. Jos valittaja haluaa peruuttaa tehdyn valituksen, tulee hänen toimittaa hovioikeudelle osoitettu kirjallinen peruuttamisilmoitus hovioikeuden kirjaamoon tai vaihtoehtoisesti käräjäoikeuden kansliaan.

2. Voiko ilmoituksen tyytymättömyyttä koskien peruuttaa?

Tyytymättömyyden ilmoitus on mahdollista peruuttaa samaisen seitsemän päivän määräajan kuluessa kuin ilmoitus olisi tehtäväkin.

3. Mikä on vastavalitus?

Valittajan vastapuoli voi myös osaltaan valittaa käräjäoikeuden tuomiosta. Tätä kutsutaan vastavalitukseksi. Tyytymättömyyden ilmoitusta ei edellytetä vastavalituksen osalta. Vastavalitus tulee tehdä kahden viikon kuluessa valittajalle osoitetun valitusmääräajan päättymisestä. Jos varsinainen valitus puretaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, vastavalitus raukeaa. Jos valitus kuitenkin peruutetaan vasta pääkäsittelyssä, vastavalitus ei raukea.

4. Mitä, jos hovioikeuteen lähetetty valituskirjelmä onkin puutteellinen? Jätetäänkö se tutkimatta?

Mikäli valituskirjelmä osoittautuu puutteelliseksi saapuessaan hovioikeuteen, valittajaa kehotetaan korjaamaan puute määrätyssä ajassa, jos täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamisen kannalta tarpeellista. Vasta silloin, jos valittaja ei noudata täydentämistä koskevaa kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei sitä voida käyttää oikeudenkäynnin perustana, valitus jätetään tutkimatta. Lähtökohtaisesti pääsääntönä on, että kaikkien muutoksenhakukeinojen kohdalla pyritään ensin pyytämään valittajalta täydennystä ja vasta tämän jälkeen tarvittaessa jätetään valitus tutkimatta.

Aiheesta muualla

• Oikeudenkäymiskaari (Finlex)