Minilex - Lakipuhelin

Riita-asian muutoksenhaku


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Jos asianosainen ei ole riita-asiassa tyytyväinen käräjäoikeuden ratkaisuun, hän voi hakea siihen muutosta valittamalla hovioikeuteen. Mikäli valitusta ei tehdä, saa käräjäoikeuden ratkaisu lainvoiman, eli siitä tulee lopullinen. Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mikäli asiassa myönnetään valituslupa.

Varsinainen muutoksenhakukeino käräjäoikeuden ratkaisuun on valittaa siitä hovioikeuteen. Lisäksi on olemassa ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja, joita ovat menetetyn määräajan palautus, tuomiovirhekantelu ja purku. Myös tietyt oikeussuojakeinot voivat tulla kyseeseen, kuten päätöksen tehneen tuomioistuimen oman vähäisen virheensä oikaisu tai takaisinsaanti. Viimeksi mainittua voi käyttää tilanteessa, jossa käräjäoikeus on ratkaissut asian yksipuolisella tuomiolla. Takaisinsaanti on pantava vireille 30 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen sai tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Kantelu on keino, jota voidaan käyttää, kun käräjäoikeus on hylännyt tyytymättömyyden ilmoituksen tai oikaissut tuomiota virheellisesti.

Kaikkiin käräjäoikeuden ratkaisuihin saadaan pääsääntöisesti hakea muutosta. Valituksen kohteena on ratkaisun lopputulos. Ennen kuin asiasta voi valittaa, on ilmoitettava tyytymättömyyttä ratkaisuun. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Se voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan.

Kun tyytymättömyys on ilmoitettu, on valituskirjelmä jätettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin. Valituskirjelmän sisällöstä on laissa yksityiskohtaiset säännökset. Valittajan vastapuoli saa lausua valituksesta sekä halutessaan antaa vastavalituksen, eli valittaa itsekin asiasta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että molempien osapuolten ei tarvitse heti käräjäoikeuden tuomion julistamisen jälkeen hakea asiaan muutosta, vaan osapuolet voivat odottaa ja katsoa, valittaako toinen asiasta, ja valittaa sitten asiasta itsekin. Vastavalitus voi koskea muitakin käräjäoikeudessa esitettyjä vaatimuksia, kuin mitä on otettu ensimmäisen valituksen kohteeksi.

Valituskirjelmässä on mainittava: 1) käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan; 2) miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta; 3) mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi; 4) perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset; 4 a) peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle asiassa, ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muuten ilmene kirjelmästä; 5) todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä 6) mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

Valituksen jättämisen jälkeen hovioikeus tutkii, myönnetäänkö asiassa jatkokäsittelylupa ja otetaanko asia siten käsiteltäväksi. Kielteiseen lupapäätökseen voi hakea muutosta normaalein muutoksenhakukeinoin. Muutosta hakevan on syytä konsultoida lakimiestä, etteivät asiakirjojen sisältö- ja muotovaatimukset jää puutteellisiksi tai menettelyssä vaadittavista vaiheista jää mikään uupumaan, ja siten menetetä valitusoikeutta kokonaan.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa