Minilex - Lakipuhelin

Osuuskunnan ylijäämä


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Osuuskunnan taloudellista tuottoa kutsutaan voiton sijaan ylijäämäksi. Tämä erilainen nimitys johtuu pitkälti siitä, että osuuskunnan tehtävä ei ole toisin kuin osakeyhtiön, tuottaa voittoa. Osuuskunta tuottaa siis kuitenkin joko ylijäämää tai tappiota, sillä harvoin toiminnan rahoitusta voidaan arvioida niin tarkasti, että päästäisiin tarkkaan nollatulokseen. Osuuskunnan ylijäämää saa jakaa sen jäsenille vain, jos osuuskunnan säännöissä niin määrätään.

Myös ylijäämän jakoperusteesta tulee määrätä tällöin säännöissä. Mikäli jakoperusteesta ei ole määrätty, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita. Toisin sanoen ajatus on tietyssä mielessä sama kuin osakeyhtiössä, jossa jako tapahtuu osakkeiden omistuksen, eli yhtiöön sijoitettujen varojen määrän mukaisessa suhteessa. Osuuskunnassa kaikilla jäsenillä on vain yksi osuus, joten erot muodostuvat nimenomaan osuuskunnan järjestämien palveluiden käytössä.

Osuuskunnan jakokelpoista ylijäämää laskettaessa on ylijäämän kokonaismäärästä vähennettävä taseen osoittama tappio, jota ei vielä ole vähennetty ylijäämästä, sekä määrä, joka osuuskunnan sääntöjen mukaan on siirrettävä osuuskunnan vararahastoon, käytettävä muuhun tarkoitukseen tai muutoin jätettävä käyttämättä. Vähennettävää tappiota vois siis olla lähinnä aikaisempien tilikausien aikana kertynyt tappio. Tämä tappio on siis voitava ensin kattaa, sekä kuten sanottu, huolehtia pakollisista varauksista, ennen kuin voidaan todeta jakokelpoista ylijäämää todella olevan. Ainoastaan jäljelle jäävä osuus on jakokelpoista ylijäämää.

Emo-osuuskunnassa jakokelpoisena ylijäämänä pidetään taseen ja konsernitaseen perusteella lasketuista määristä pienempää. Tämä johtuu kirjanpidollisesta varovaisuuden periaatteesta, jonka mukaan mahdollisista vaihtoehdoista valitaan aina konservatiivisin, eli negatiivisin. Ylioptimistisuus kun voi johtaa tuottojen yliarvioimiseen tai tappioiden aliarvioimiseen ja siten yllättäviin ja ennakoimattomiin taloudellisiin vaikeuksiin tilanteessa, jossa optimistinen arvio osoittautuu vääräksi.

Mahdollisen ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous hallituksen esityksen pohjalta. Hallitus niin osuuskunnassa kuin osakeyhtiössäkin tuntee lähtökohtaisesti yhteisön taloudellisen tilanteen tavallisia riviomistajia tai jäseniä paremmin. Siksi on perusteltua, että hallitus tekee ainakin lähtökohtaisen esityksen myös ylijäämän jaoksi. Osuuskunnan kokous saa päättää jaettavaksi hallituksen hyväksymää tai ehdottamaa määrää enemmän vain, jos se on osuuskunnan sääntöjen mukaan siihen velvollinen.

Jäsenen oikeus jaettuun ylijäämään vanhentuu viiden vuoden kuluttua osuuskunnan kokouksen päätöksessä mainitusta eräpäivästä. Kuitenkin viiden vuoden ajan jäsen voi vaatia omaa osuuttaan ylijäämästä maksettavaksi ja siten katkaista vanhenemisen. Lisätietoja osuuskunnan ylijäämästä saat halutessasi soittamalla lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »