Minilex - Lakipuhelin

Osakkeenomistajan kyselyoikeus osakeyhtiön yhtiökokouksessa


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Osakkeenomistajan tietojensaantioikeus ei rajoitu pelkästään yhtiökokousasiakirjojen nähtävänä pitämiseen ja lähettämiseen, vaikka kyseinen oikeus onkin eräs erityisen merkittävä osakkeenomistajalle kuuluva oikeus. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on lisäksi yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Toisin sanoen hallitus tai toimituksenjohtaja ei voi kieltäytyä antamasta tarkempia tietoja, mikäli tiedoilla voisi olla relevanssia käsiteltävän asian suhteen. Mikäli kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin, mukaan lukien yhtiön suhde samaan konserniin kuuluvaan toiseen yhteisöön tai säätiöön.

Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa. Toisin sanoen esimerkiksi suuressa yhtiössä on ymmärrettävää, että esimerkiksi olennaisimpia liikesalaisuuksia ei voida levittää laajalle omistajapiirille, vaikka tiedot olennaisesti koskisivatkin yhtiökokouksessa tehtävää päätöstä. Vähäisen haitan aiheutuminen ei siten ole riittävä peruste, jonka nojalla hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja voivat kieltäytyä vastaamasta osakkeenomistajan käyttäessä kyselyoikeuttaan. Säännöksellä pyritään rajoittamaan johdon mahdollisuuksia käyttää vähäistä haittaa ikään kuin tekosyynä välttyäkseen antamasta joitakin tietoja, joilla voisi olla merkitystä.

Mikäli osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, on vastaus annettava kirjallisesti kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Esimerkiksi mikäli osakkeenomistaja haluaa tietää joitakin tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja päätökseen liittyen, mutta hallituksella ei esimerkiksi kyseisiä vastauksia ole, voi kyseessä olla kuvatunlainen tilanne. Vastaus on tällöin toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle ja muulle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytävät.

Osakkeenomistajien kyselyoikeuteen liittyy samaten hallituksen, hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan velvollisuus olla läsnä yhtiökokouksessa. Toimielimien tulee olla läsnä nimenomaan toteuttaakseen osakkeenomistajien oikeuden kysyä lisätietoja käsiteltävänä olevista asioista. Luonnollisestikaan osakkeenomistaja ei voi toteuttaa oikeuttaan kysyä lisätietoja mikäli yhtiön johto ei ole kokouksessa läsnä. Kyselyoikeus on siis tietynlainen takaporttisäännös, jonka tarkoituksena on estää osakkeenomistajien epätarkoituksenmukaiset päätökset, jotka eivät perustu todelliseen tietämykseen vaan yrityksen johon antamaan vaillinaiseen tietoon.

Kyselyoikeuden tarkoituksena on tarjota samalla vähemmistöosakkeenomistajille suojaa enemmistöosakkeenomistajien mielivaltaa vastaan. Tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön kannalta mahdollisimman edullinen päätöksenteko tarjoamalla kaikille osakkeenomistajille tilaisuuden arvioida käsiteltävänä olevaa asiakysymystä niin objektiivisilla perusteilla kuin mahdollista. Vaikka kyselyoikeus ei aina takaakaan kaiken tarvittavan informaation tarjoamista saati sitten automaattisesti johda osakkeenomistajien parempaan päätöksentekoon, se silti antaa mahdollisuuden siihen. Lisätietoja kyselyoikeuden sisällöstä ja sen ulottuvuuksista ja sisällöstä saat soittamalla lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »