Minilex - Lakipuhelin

Osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Yhtiökokous on osakeyhtiön viimekätinen päätöksentekoelin, joka vastaa yhtiön kannalta kaikista merkityksellisimmistä päätöksistä. Yhtiökokous tulee järjestää aina vuosittain tilikauden päätteeksi, minkä lisäksi yhtiökokouksia voidaan järjestää aina silloin kun niihin on jonkin päätöksen tekemiseksi tarvetta. Yhtiökokouksissa päätöksentekovaltaa käyttävät osakkeenomistajat, joista kullakin on lähtökohtaisesti omistusosuutensa mukainen äänioikeus sekä luonnollisesti vähintään puhe- ja läsnäolo-oikeus yhtiökokouksessa. Yhtiökokoukset voidaan jakaa tyypiltään kahteen eri kategoriaan, jotka ovat varsinainen yhtiökokous ja ylimääräinen yhtiökokous. Molemmat kokoustyypeistä ovat yhtiön toiminnan kannalta erittäin merkityksellisiä.

Osakeyhtiön varsinaisen vuosittaisen yhtiökokouksen lisäksi osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämisestä voidaan ensinnäkin määrätä yhtiöjärjestyksessä. Se voidaan määrätä pidettäväksi esimerkiksi samaan tapaan kuin varsinainen yhtiökokouskin. Toiseksi ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää silloin, kun yhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin jos hallitus katsoo olevan tarvetta tehdä päätös sellaisesta asiasta, joka vaatisi yhtiökokouksen päätöstä. Esimerkiksi kaikki yhtiöjärjestelyt, kuten sulautuminen ja jakautuminen sekä yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaativat yhtiökokouksen tekemää päätöstä.

Myös vähemmistöosakkeenomistajilla (kymmenesosan omistusvaatimus) tai tilintarkastajalla on lain mukaan oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä. Kymmenesosalle osakkeenomistajista kuuluvaa oikeutta vaatia yhtiökokouksen pitämistä voidaan katsoa edustavan erityisen tärkeää niin sanottua vähemmistöosakkeenomistajien oikeutta pitää huolta siitä, ettei enemmistö osakkeenomistajista tai hallitus toimi opportunistisesti muiden kuin enemmistöosakkeenomistajien edun vastaisesti. Osakeyhtiöllä voi olla myös hallintoneuvosto, jolloin yhtiökokous on pidettävä mikäli hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja hallintoneuvostolla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä. Tämä toimivalta usein myönnetään hallintoneuvostolle, sillä hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu hallituksen toiminnan valvominen muiltakin osin.

Ylimääräisen yhtiökokouksen pitäminen vähemmistöosakkeenomistajien tai tilintarkastajan vaatimuksesta edellyttää, että yhtiökokouksen pitämistä vaaditaan kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.  Tällöin kutsu yhtiökokoukseen tulee toimittaa yksityisessä osakeyhtiössä kahden viikon ja julkisessa osakeyhtiössä kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Kokouskutsua koskevat tarkat muotomääräykset osakeyhtiölaissa. Lisäksi osakkeenomistaja voi vaatia asian käsittelemistä yhtiökokouksessa, mikäli hän tekee vaatimuksensa niin hyvissä ajoin, että se voidaan vielä sisällyttää kokouskutsuun. Julkisessa osakeyhtiössä tämä tarkoittaa neljän viikon varoaikaa.

Käytännössä siis ylimääräisessä yhtiökokouksessa voidaan ja tulee käsitellä kaikkia sellaisia asioita, joiden käsittelemisestä yhtiökokouksessa on määräykset joko osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä. Tällaisten asioiden käsittelemistä voi yhtiökokouksessa vaatia kuka tahansa osakkeenomistaja. Yhtiökokouksen järjestämistä jonkin asian käsittelemistä varten sen sijaan vaaditaan aikaisemmin mainittu kymmenesosa osakkeenomistajista tai tilintarkastaja. Mikäli osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen tai koolle kutsumiseen liittyy epäselvyyksiä tai tarvitset aiheesta lisää tietoa, älä epäröi soittaa lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »