Minilex - Lakipuhelin

Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous


>> Soita lakipuhelimeen 0600 12 450

Yhtiökokous on osakeyhtiön tärkein päätöksentekomenettely, jossa voidaankin tehdä päätös kaikista sellaisista asioista, joihin hallituksella ei joko osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan riitä valtuudet. Tällaisia asioita ovat kaikki yhtiön toimintaan tai sen talouteen tai esimerkiksi osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen vaikuttavat päätökset, jotka osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan tulee päättää yhtiökokouksessa. Yhtiökokous tarkoittaa siis asianmukaista kaikkien osakkeenomistajien kutsumista päättämään tietyistä kokouskutsussa määritellyistä asioista. Yhtiökokouksessa lähtökohtaisesti jokaisella osakkeenomistajalla on omistamiensa osakkeiden mukainen määrä ääniä käytettävänään kokouksessa, mikä takaa niin sanotun osake per ääni demokratian toteutumisen osakeyhtiössä. Yhtiökokoukset voidaan jakaa varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin, joista varsinaiseen yhtiökokoukseen syvennymme seuraavaksi.

Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Käytännössä tämä velvollisuus johtuu laista ja sen täyttäminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Varsinainen yhtiökokous onkin ainoa sellainen pakollinen yhtiökokous, joka on kaikissa olosuhteissa yhtiön toiminnan aikana pidettävä. Osakeyhtiölaissa säädetään varsinaisen yhtiökokouksen päätettäviksi kuuluvista asioista. Varsinaisessa yhtiökokouksessa tulee ensinnäkin päättää yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta. Toisin sanoen yhtiökokouksen tulee hyväksyä laaditut tilinpäätöskirjat päteviksi. Tämän lisäksi varsinaisen yhtiökokouksen tulee päättää taseen osoittaman voiton käyttämisestä eli siitä käytännössä, että kuinka paljon osinkoa voidaan jakaa, vai sästetäänkö osa voitosta esimerkiksi myöhempiä investointeja varten.'

Tärkeä päätöksenteon kohde liittyy vastuuvapauden myöntämiseen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle. Vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä oikeastaan todetaan yhtiön johdon menetelleen yhtiökokouksen, eli osakkeenomistajien valtuuttamalla tavalla. Johdon vapauttaminen vastuusta on tärkeää, sillä kaikki kuvatut johdon elimet toimivat luottamustehtävässä, jossa heillä on omalla vastuualueellaan hyvinkin vapaat kädet tehdä yhtiötä velvoittavia päätöksiä. Varsinainen yhtiökokous onkin se pääasiallinen tilanne, jossa nämä päätökset ja kuluneet tilikauden aikainen toiminta voidaan arvostella. 

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa päättää hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, sekä muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten valinta on pakollista ainoastaan julkisissa osakeyhtiöissä, joissa toimielinten toimikausi kestää lähtökohtaisesti yhden tilikauden. Yksityisissä osakeyhtiöissä hallitus taas säilyy samana kunnes se päätetään vaihtaa. Luonnollisesti yhtiöjärjestyksessä voidaan sopia myös määräaikaisesta toimikaudesta johtoelimille, mutta välttämätöntä se ei ole.

Hallituksen velvollisuus on hoitaa kokouksen koolle kutsuminen. Jos hallitus ei täytä velvollisuuksiaan, voidaan kokous kutsua koolle aluehallintoviraston toimesta. Aluehallintovirasto voidaan hälyyttää hätiin hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen, osakkeenomistajan, tilintarkastajan tai toimitusjaohtajan vaatimuksesta ja kokouksen kutsuminen voidaan panna täytäntöön jopa vailla lain voimaa olevana. Kokouksen kutsuajasta, paikasta ja ennen kaikkea kokouksen kutsuajasta on säädetty myös erikseen osakeyhtiölaissa. Tämän lisäksi tietyissä tilanteissa 1/10 kokouksen äänistä edustavat osakkeenomistajat voivat vaatia tiettyjä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita käsiteltäväksi niin sanottuun jatkokokoukseen. Lisätietoja aiheesta saat soittamalla lakipuhelimeen.

Emme vastaa vahingoista, joihin näiden tietojen perusteella on ryhdytty tai oltu ryhtymättä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa