Minilex - Lakipuhelin

Lapsi kuolinpesän osakkaana


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, joka on jo siis pelkästään ikänsä puolesta vajaavaltainen. Hän voi olla jakamattoman kuolinpesän osakkaana joko yleistestamentin tai perillisaseman perusteella. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen kokonaisuutta. Lapselle pitää määrätä kuolinpesän hallintoa varten edunvalvoja, jolloin lapsi on edunvalvojansa päämies. Edunvalvojan asettaminen lapselle on tärkeätä, koska muuten lapsi jäisi heikkoon asemaan kuolinpesän päätöksenteossa ollessaan helposti johdateltavissa ja muutenkin henkisesti kehittymätön niin, ettei hän välttämättä ymmärtäisi oikeustoimien merkitystä. Lapsi saattaisi toisin sanoen joutua kärsimään oikeudenmenetyksiä. Lapsen oikeusturvan takaamiseksi on muutamia erityishuomioita tehtävä lapsen kohdalla hänen ollessaan osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä.

Pääsäännön mukaan lapsen vanhemmat ovat yhdessä lapsen edunvalvojia lapsen syntymästä alkaen. Tällöin vanhemmat käyttävät yhdessä lapsen puolesta puhevaltaa pesää koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi päätettäessä pesän omaisuuden ylläpitotoimista, pesänselvittäjän hakemisesta tai pesänjaon aloittamisesta. Tästä on kuitenkin poikkeuksena eturistiriitatilanne, jossa vanhemmat ovat saman kuolinpesän osakkaita. Eturistiriitatilanteen johdosta vanhempi on esteellinen toimimaan edunvalvojana esimerkiksi perinnönjaossa tai -osituksessa. Tällöin lapselle määrätään edunvalvojan sijainen. Edunvalvoja ei saa vapaasti tehdä päätöksiä, vaan hänen tulee kaikessa toiminnassaan ajatella ja edistää nimenomaan lapsen etua ja - parasta.

Paitsi että edunvalvojan tulee oma-aloitteisesti pyrkiä edistämään lapsen etua, myös maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa. Maistraatille lähetetään jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Holhousasioiden rekisteriin on tehtävä merkintä, mikäli lapsella on edunvalvojan hoidettavana kuolinpesässä vähintään 20 000 euron arvosta omaisuutta. Rekisterimerkintä on tehtävä myös, milloin rekisterimerkintään on erityistä syytä, vaikka hoidettavana olevan omaisuuden arvo alittaisikin sanotun 20 000 euroa. Tärkeätä on havaita, että 20 000 euron laskennassa ei tarvitse vielä olla vähennettynä kuolinpesän velkoja. Kyse on siis bruttosummasta. Edunvalvojan on säilytettävä sellainen omaisuus, jota lapsi edunvalvonnan kestäessä tai myöhemmin tarvitsee tai jolla muutoin on tälle erityistä arvoa.

Kun ollaan aikeissa myydä kuolinpesän omaisuuteen kuuluva kiinteistö, myyntiluvan kiinteistön myymiseen lapsen puolesta antaa maistraatti. On huomioitava, että lupa-asian käsittely saattaa kestää jonkun aikaa maistraatin työtilanteesta ja asiassa mahdollisesti tarvittavasta lisäselvityksestä riippuen. Muihinkin tiettyihin kuolinpesässä tehtäviin oikeustoimiin luvan alaikäisen puolesta antaa maistraatti. Lupa täytyy pyytää, olipa alaikäisen edunvalvonnasta tehty edellä kuvatulla tavalla merkintää holhousasioiden rekisteriin tai ei! Kuolinpesässä tehtäviä oikeustoimia ovat esimerkiksi sopimus kuolinpesän luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintoon, perintöosuudesta luopuminen tai perukirjan tai perinnönjakokirjan allekirjoittaminen. Yleensä edunvalvojan on perusteltava maistraatille tekemässään lupahakemuksessa, millä tavoin oikeustoimi edistää päämiehen (lapsen) parasta. Toisin sanoen, aiotun oikeustoimen täytyy olla jo melko yksityiskohtaisesti selvillä, että lupa voitaisiin myöntää.

Jäämistöoikeudellisissa asioissa on monta huomioitavaa yksityiskohtaa. Toisaalta moniin kysymyksiin saattaa olla olemassa jokin helpompi ratkaisu, jonka vain alan ammattilainen luottamuksellisesti sinulle voi kertoa… Soita lakimiehellemme!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa