Minilex - Lakipuhelin

Perillisen oikeus hyvitykseen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perilliselle perittävän kuoleman jälkeen annettavan hyvityksen antaminen perustuu jo tehdyn työn kohtuulliseen korvaamiseen. Perillisellä on siis oikeus hyvitykseen, kun hän on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti omalla työpanoksellaan auttanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa, eikä ole saanut siitä kohtuullista korvausta perittävän elinaikana.  

Perillinen voi vaatia hyvitystä jäämistöstä, vaikkei perillisen ja perittävän välillä olisi ollut erillistä sopimusta työn tekemisestä. Jossain tilanteissa onkin esimerkiksi kyse siitä, että perillinen on tehnyt perilliselle korvauksetta työtä siinä toivossa, että perittävä muistaisi häntä testamentilla. Jos perittävä ei muistakaan perillistä testamentissaan toivotulla tavalla, perillinen voi turvautua lain mukaisen hyvityksen vaatimiseen. Perillisellä on oikeus vaatia hyvitystä tekemästään työstä, vaikka työntekoon olisi osallistunut perillisen lisäksi palkattua työvoimaa. Tilanteissa, joissa perillinen on omilla varoillaan itse palkannut ulkopuolisen henkilön tekemään työtä perittävän hyväksi, perillinen ei voi vaatia hyvitystä itselleen.

Hyvitystä on mahdollista vaatia enintään viiden vuoden ajalta. Toisin sanoen, vaikka perillinen olisi auttanut perittävää kauemmin kuin viisi vuotta, hän ei voi saada viisi vuotta ylittävältä ajalta hyvitystä. Työtä ei ole tarvinnut tehdä perittävän kuolemaan saakka. Hyvitystä ei kuitenkaan voi saada, mikäli työ on suoritettu aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa. Työtä, jota perillinen on tehnyt perittävän hyväksi ennen kuin hän on täyttänyt 18 vuotta, ei myöskään oteta huomioon hyvitystä annettaessa.  

Hyvityksen kokonaismäärään vaikuttavat muun muassa tehdyn työn laatu ja määrä, jäämistön varat ja perillisen saamat luontaisedut tai muut vastikkeet. Myös erityiset asianhaarat voivat vaikuttaa hyvityksen lopulliseen määrään. Luontaisetu saattaa olla esimerkiksi vapaa asuntoetu ja ruoka. Muita erityisiä asianhaaroja, jotka saatetaan ottaa huomioon, voivat olla esimerkiksi perittävät aikaisemmat palvelukset hyvityksen vaatijan hyväksi tai se, että perittävän avustaminen on tapahtunut selvästi hyväntekeväisyyden tarkoituksessa. Mikäli usealla on oikeus saada hyvitystä ja kaikki varat eivät riitä hyvitysten täysimääräiseen suorittamiseen, hyvitystä on soviteltava. Sovittelu on tehtävä niin, että hyvitysten määrät ovat hyvityksensaajien tarpeiden mukaisia ja olosuhteisiin katsoen muutoinkin kohtuullisia. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata lakiosaperillisen oikeutta lakiosaansa eikä lesken oikeutta pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Hyvitystä on vaadittava viimeistään perinnönjaossa.

Lakimies osaa parhaiten auttaa hyvitykseen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Tämän vuoksi kannattaakin tarpeen mukaan kääntyä ammattilaisen puoleen, mikäli hyvitykseen liittyvät seikat askarruttavat.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa