Minilex - Lakipuhelin

Kanteen tutkimatta jättäminen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Tuomioistuin voi erinäisissä tilanteissa riita-asiassa tehdä tutkimattajättämispäätöksen, jolla tuomioistuin lopettaa kanteen tutkimisen. Tutkimattajättämispäätöksen seurauksena kanteen vireilläolo tuomioistuimessa lakkaa. Jättäessään kanteen tutkimatta tuomioistuin ei ota kantaa itse kanteen asiasisällön eli siinä esitetyn vaatimuksen hyväksyttävyyteen tai hylättävyyteen, vaan tutkimatta jättäminen on seurausta jostakin muodollisesta tai menettelyllisestä puutteesta. Näistä puutteista puhuttaessa puhutaan prosessinedellytyksistä, tai paremminkin niiden puutteesta.

Prosessinedellytyksiä on ehdottomia ja tahdonvaltaisia. Ehdottomien prosessinedellytysten olemassaolon tuomioistuin tutkii viran puolesta, mutta jos asianosainen haluaa tuomioistuimen tutkivan tahdonvaltaisen prosessiedellytyksen olemassaolon, hänen tulee tehdä asiasta väite, kun hän käyttää ensimmäisen kerran asiassa puhevaltaa. Pääsääntöisesti prosessinedellytykset ovat ehdottomia. Tahdonvaltaisia prosessinedellytyksiä siviiliprosessissa ovat vain tuomioistuimen alueellinen toimivaltaisuus, sekä tietyssä laajuudessa myös sen kansainvälinen toimivalta, haasteen tiedoksiannon lainmukaisuus ja oikea-aikaisuus sekä kanteen kuuluminen välityssopimuksen nojalla välimiesten ratkaistavaksi. Prosessinedellytyksen puuttuessa kanne jätetään siis pääsääntöisesti tutkimatta. Tämä ei kuitenkaan ole aina ainoa vaihtoehto, vaan lähtökohtana on prosessinedellytysten puutteiden korjaaminen, jos mahdollista. Esimerkiksi se, että kantajan haastehakemus on puutteellinen, johtaa lopulta kanteen tutkimatta jättämiseen. Mutta ennen kuin kanne jätetään tutkimatta, tuomioistuimen on kehotettava kantajaa täydentämään haastehakemustaan. Jos kantaja ei tee täydennystä tuomioistuimen asettamassa määräajassa, vasta tällöin kanne voidaan jättää tutkimatta.

Tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta ensinnäkin, jos se havaitsee viran puolesta tai asianosaisen tekemän toimivaltaväitteen seurauksena, ettei sillä ole toimivaltaa tutkia kannetta. Kanne voidaan jättää tutkimatta siis myös, kuten aiemmin mainittiin, jos kantajan toimittama haastehakemus on puutteellinen, eikä kantaja täydennä sitä tuomioistuimen kehotuksesta. Jos kantajalle on annettu tehtäväksi toimittaa haastehakemus vastaajalle, eikä kantaja ole määräajassa toimittanut selvitystä haasteen tiedoksiannosta, voi tuomioistuin tällöinkin jättää kanteen tutkimatta. Luonnollisesti tilanteessa, jos kysymyksessä ei ole tuomioistuinasia, kanne jätetään myös tutkimatta. Asiaan itseensä liittyviä prosessinedellytyksiä ovat myös asian vireilläolo jo ennestään sekä asian aiempi ratkaisu lainvoimaisella tuomiolla. Myös näissä tapauksissa kanne jätetään tutkimatta. Viimeiseksi, kanne jätetään tutkimatta myös, jos kantajalta puuttuu riittävä oikeudellinen intressi asiassa eli jos hänellä ei ole oikeussuojan tarvetta. Jos kanne on jätetty tuomioistuimessa tutkimatta, voidaan samaa asiaa koskeva kanne nostaa uudestaan tuomioistuimessa jos kanteen nostamisen edellytykset ovat muutoin käsillä.

Päätös, jolla asia jätetään tutkimatta, on aina laadittava erilliseksi asiakirjaksi. Päätökseen, jolla tuomioistuin on prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi jättänyt asian tutkimatta, saadaan hakea muutosta valittamalla. Siinä tapauksessa, että valitus menestyy, muutoksenhakutuomioistuin kumoaa tutkimattajättämispäätöksen ja palauttaa jutun asianomaisen alemman tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa