- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kätkemisrikokseen syyllistyy se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta rikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen.
Kätkemisrikosta edeltää aina jokin toinen rikos, jota kutsutaan esirikokseksi. Kätkemisrikoksen kohteena on siis omaisuus, joka on kyseisellä esirikoksella ensiksi hankittu. Kätkemisrikoksen esirikokset on laissa tyhjentävästi lueteltu ja niitä ovat varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- ja maksuvälinepetosrikos. Esirikoksena voivat olla myös näiden rikosten törkeät ja lievät tekomuodot.
Kätkemisrikoksia koskevalla sääntelyn tarkoituksena on ehkäistä rikollisuutta vaikeuttamalla rikoksella saadun omaisuuden hyödyntämistä. Kätkemisrikossäännöksillä on pyritty myös turvaamaan omistajan mahdollisuuksia saada menettämänsä omaisuus takaisin.
Yhteys esirikokseen
Kätkemisrikoksen on aina oltava yhteydessä esirikokseen. Lisäksi esirikoksen on oltava riittävässä määrin selvitetty, jotta voidaan todeta sen sopivan kätkemisrikoksen esirikokseksi. On pystyttävä näyttämään, että omaisuus on viety toiselta jollakin esirikokseksi luokiteltavalla teolla: alkuperältään selvittämättömän omaisuuden hallussapitäjää ei voida tuomita kätkemisrikoksesta. Kätkemisrikoksesta rankaiseminen ei kuitenkaan edellytä, että esirikoksesta olisi rankaistu tai että se olisi rangaistava. Näin ollen, jos henkilö esimerkiksi ostaa syyntakeettoman varastaman esineen, hänet voidaan silti tuomita kätkemisrikoksesta.
Esirikos vai kätkemisrikos?
Kuitenkin, jos henkilö on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuutta on hankittu, hänet tuomitaan vain kyseisestä esirikoksesta, esimerkiksi varkaudesta. Tällöin häntä ei siis erikseen tuomita kätkemisrikoksesta. Esirikokseen osallisena pidetään myös esimerkiksi sitä, joka on lupautunut ottamaan vastaan rikoksella hankittua omaisuutta. Tällöin kysymyksessä voi olla rikoskumppanuus, avunanto tai yllytys esirikokseen. Tällöin henkilöä ei tuomita erikseen enää kätkemisrikoksesta.
Rikoksen kohde ja tekomuodot
Tyypillisesti kätkemisrikoksen kohteena on irtain omaisuus. Irtainta omaisuutta ovat myös esimerkiksi rahat ja arvopaperit, mutta kuitenkin myös kiinteä omaisuus voi olla rikoksen kohteena. Kätkemisrikoksen kohteena voi olla vain esirikoksella saatu omaisuus, eikä esirikoksella saadun omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen ryhtyminen ole kätkemisrikoksena rangaistavaa. Alkujaan varastetuilla rahoilla ostettujen tavaroiden käyttäminen ei ole kätkemisrikos. Tällöin kysymykseen saattaa tosin tulla rangaistava rahanpesurikos.
Tyypillisimmät kätkemisrikoksen tekotavat on rikoslaissa lueteltu ja näitä on rikoksella saadun omaisuuden kätkeminen, hankkiminen, huostaanottaminen, välittäminen ja muu ryhtyminen. Kätkeminen tarkoittaa omaisuuden piilottamista taikka viemistä paikkaan, josta omistaja ei sitä löydä. Hankkiminen voi olla esimerkiksi ostamista. Huostaanottaminen liittyy usein hankkimiseen. Välittämisellä taas tarkoitetaan omaisuuden siirtämistä kolmannelle ilman, että omaisuus tulee lainkaan välittäjän haltuun. Omaisuus siirtyy välittäjän toimesta suoraan rikoksentekijältä kolmannelle henkilölle. Muuta ryhtymistä on esimerkiksi lahjaksi ottaminen tai rikoksen kohteena olevan omaisuuden muuttaminen siten, että sen tunnistaminen vaikeutuu.
Tahallisuusvaatimus
Kätkemisrikos edellyttää tekijältään tahallisuutta. Jotta henkilö voidaan tuomita kätkemisrikoksesta, edellytetään häneltä tietoisuutta siitä, että omaisuus on saatu omistajaltaan jollain mainitulla esirikoksella. Tahallisuusedellytyksen täyttymiseksi tosin riittää, että hän omaisuuteen ryhtyessään mieltää, että omaisuus on hankittu esimerkiksi anastusrikoksella. Hänellä ei siis tarvitse olla selvyyttä siitä, millä nimenomaisella kätkemisrikoksella omaisuus on alkujaan hankittu.
Esimerkki: henkilö A tuo varastamaansa omaisuutta B:n asuntoon kertomatta, miten on hankkinut omaisuuden. A:n tuoma omaisuus sisältää mm. avaamattomia cd-levyjä, henkilökortteja, tupakkaa, käteistä rahaa ja käyttämättömiä vaatteita. A lähtee asunnolta ja jättää tavarat B:n asuntoon, joka ottaa ne säilytettäväkseen. B syyllistyy kätkemisrikokseen, sillä omaisuuden laatu huomioiden voidaan pitää ilmeisenä, että omaisuus on hankittu jollain esirikokseksi katsottavalla teolla.
Rangaistusseuraamus
Kätkemisrikoksesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen tai vankeusrangaistukseen. Enimmäisrangaistus on vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta, joka voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kätkemisrikosta edeltää aina jokin esirikos
- Esirikoksen tekijää ei tuomita enää erikseen kätkemisrikoksesta
Varoitukset
- Henkilö voi syyllistyä kätkemisrikokseen, vaikka hänellä ei olisikaan täyttä varmuutta siitä, millä esirikoksella omaisuus on saatu
- Jos omaisuus on miellettävissä anastetuksi san laadun ja määrän vuoksi, täyttyy kätkemisrikoksen tahallisuusedellytys helpommin
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa