Minilex - Lakipuhelin

Huoltaja on alaikäisen edunvalvoja


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Alaikäisen lakimääräinen edunvalvoja on pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Yleensä huoltaja on lapsen vanhempi. Edunvalvojat tekevät tai hyväksyvät tärkeimmät oikeustoimet lapsen puolesta ja edustavat lasta.

Alaikäisen edunvalvojista ei normaalitilanteessa ole tarpeen tehdä erillistä päätöstä, vaan tehtävä seuraa suoraan laista. Jos lapsen vanhemmat ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, molemmista tulee automaattisesti huoltajia. Jos lapsi ei synny avioliitossa, huoltajaksi tulee lähtökohtaisesti vain äiti. Vanhemmat voivat kuitekin halutessaan sopia yhteishuoltajuudesta, ja kunnan sosiaalilautakunnan tulee vahvistaa sopimus. Avio- tai avoeron jälkeen vanhemmat ovat toisinaan erimielisiä lapsen huoltajuudesta. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin päättää, uskotaanko lapsen huolto toiselle vai molemmille vanhemmille.

Mikäli lapsen isä ja äiti ovat molemmat lapsen huoltajia, heidän tulee yhdessä huolehtia edunvalvojille kuuluvista tehtävistä. Yhdessä huolehtiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat esimerkiksi edustavat lasta kaikissa varallisuusoikeudellisissa oikeustoimissa. Jos toinen vanhemmista ei ole asianmukaisesti edustettuna, on oikeustoimi pätemätön. Toisaalta kumpikin voi yksinkin tehdä toimen, joka koituu lapsen eduksi. Samoin toimen voi tehdä yksin, jos toinen edunvalvoja ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voi osallistua päätöksen tekemiseen.

Suoraan laista seuraa, että edunvalvoja ei voi olla vajaavaltainen. Jos siis lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, hänestä tulee edunvalvoja vasta, kun täyttää 18 vuotta. Huoltaja voi vapautua edunvalvojan asemasta käräjäoikeuden päätöksellä, jos osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi. Vapautus voi perustua edunvalvojan omaan pyyntöön, jos siihen on erityinen syy.

Jos alaikäinen henkilö on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi ilman edunvalvojaa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle edunvalvoja. Määräystä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos yhteishuollossa olevan alaikäisen lapsen huoltajista toinen kuolee. Tällöin eloonjäänyt vanhempi jatkaa yksin lapsen huoltajana ja edunvalvojana. Edunvalvoja määrätään myös, jos aiempi edunvalvoja on tilapäisesti kyvytön tehtävään sairauden tai esteellisyyden vuoksi. Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta.

Intressiristiriita voi syntyä muissakin kuin taloudellisissa asioissa. Lapsen ottaminen huostaan ei vaikuta lakimääräisen huoltajan asemaan lapsen edunvalvojana. Huostaanotosta huolimatta lapsen edunvalvojalla on esimerkiksi oikeus nostaa varoja lapsen pankkitililtä ja käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta koskevissa asioissa. Sosiaalilautakunnalla on oikeus panna vireille edunvalvojan määräämistä koskeva asia, jos sijaisedunvalvojan määrääminen on tarpeellista lapsen edun turvaamiseksi, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja puolueettomasti valvo lapsen etua.

Huoltajuus voi perustua vanhempien avioliittoon, sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, siten kuin laissa säädetään. Edunvalvojan asema taas voi perustua huoltajuuteen tai tuomioistuimen päätökseen. Edunvalvojien tulee päätöksillään ajaa lapsen etua. Laissa on kuitenkin varauduttu myös tilanteisiin, joissa edut ovat ristiriidassa.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »