Minilex - Lakipuhelin

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Lapsuus on tärkeä ja herkkä elämänvaihe. Lapsen edun toteutuminen vaatii usein viranomaisten myötävaikutusta ja lainsäädäntöä. Jo ihmisoikeussopimuksissa määrätään, että lapsella on oikeus perhe-elämään. Tästä seuraa esimerkiksi, että lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan, vaikka siihen liittyisikin vaikeuksia.

Lapsella on oikeus huoltoon ja vastuu lapsen huollosta kuuluu huoltajille. Lain mukaan lapsen huollon tarkoitus on turvata tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Huomioon tulee ottaa lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet. Huollon tulee niin ikään turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Lapselle on lain mukaan pyrittävä myös antamaan turvallinen ja virikkeitä tarjoava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta ei saa kurittaa ruumiillisesti, alistaa eikä muutenkaan kohdella loukkaavasti. Kaikki huollon piiriin kuuluvat ratkaisut koskevat korostetusti lapsen henkilökohtaista elämää ja elämänvalintoja. Lapsen oikeus huoltoon päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai menee sitä ennen naimisiin.

Huoltaja tekee päätökset lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja henkilökohtaisista asioista. Päätöksen tarkoituksena on turvata turvata lapsen hyvinvointi ja kehitys sekä toimia lapsen parhaaksi. Huoltajien on aina keskusteltava asiasta lapsen kanssa ennen päätöksentekoa, mikäli se on mahdollista lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden. Luonnollisesti tämä määräysvalta supistuu lapsen kasvaessa. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, he tekevät päätökset pääsääntöisesti yhdessä. Toisen huoltajan suostumusta ei kuitenkaan yleensä tarvita, jos se merkitsisi viivytystä esimerkiksi matkan tai sairauden vuoksi. Tämä poikkeustilanne koskee kuitenkin ainoastaan vähäisiä asioita. Sellaisesta asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, huoltajat voivat päättää vain yhdessä, jos lapsen etu ei ilmeisesti vaadi muuta.

Lapsen huoltajiksi tulevat automaattisesti hänen molemmat vanhempansa, jos he ovat avioliitossa lapsen syntymähetkellä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, lähtökohtaisesti vain hänestä tulee huoltaja. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi. Vanhemmat voivat sopia yhteishuoltajuudesta. Lapsen huolto voi olla myös oheishuoltoa tai sijaishuoltoa. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan joko vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka antaa tähän suostumuksesa.

Jos puolisot muuttavat asumaan erilleen ottamatta avioeroa, jatkuu lapsen huolto yhteisenä. Huolto jatkuu yhteisenä myös silloin, jos puolisot eroavat, jos avioeron yhteydessä tai sen jälkeen eri prosessissa ei uskota huoltoa vain toiselle vanhemmista. Eron jälkeen vanhemmat toisinaan riitelevät lapsen huollosta. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, uskotaanko huolto toiselle vai kummallekin vanhemmalle. Ratkaisun tulee olla lapsen edun mukainen. Tuomioistuimen tulee selvittää lapsen omat toiveet ja mielipiteet, sikäli kuin hänen ikänsä ja kehitystasonsa sallivat.

Tapaamisoikeus turvaa lapsen suhdetta etävanhempaan eli sellaiseen vanhempaan, jonka luona ei asu. Tapaamisoikeuden sisällöstä voidaan sopia, tai tuomioistuin voi päättää siitä. Tuomioistuimen tulee ratkaista asia lapsen edun mukaisesti. Tyypillisesti lapsi tapaa etävanhempaansa viikonloppuisin, loma-aikoina ja ehkä myös arki-iltaisin. Myös vuoroasuminen, jossa lapsi asuu jokseenkin yhtä paljon kummankin vanhempansa luona, on lain näkökulmasta laajennettua tapaamisoikeuden käyttöä.

Tapaamisoikeus ei häviä, vaikka lähivanhempi ei halua lapsen tapaavan toista vanhempaa. Tuomioistuimen päätös huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan tarvittaessa panna täytäntöön pakolla, ulosottolaitoksen voimin. Täytäntöönpanoon ei saa kuitenkaan ryhtyä vasten lapsen tahtoa, jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta. Jos alle 12-vuotias lapsi vastustaa täytäntöönpanoa, ei täytäntöönpanoon saa ryhtyä, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Tapaaminen voi olla sosiaaliviranomaisen valvoma, jos siihen on syytä, esimerkiksi lapsikaappauksen uhka. Lapsikaappausten torjumiseksi on myös runsaasti ylikansallista sääntelyä.

Nykyään lähdetään siitä, että lapsella on oikeus tasapainoiseen, turvalliseen ja rakastavaan kasvuympäristöön. Huollon sisällöstä säädetään tarkemmin laissa. Jos lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta syntyy erimielisyyksiä, ne selvitetään ensi sijassa sopimalla, ja viime kädessä tuomioistuimessa. Tärkein ratkaisuperuste on lapsen etu.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »