Minilex - Lakipuhelin

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus herättävät usein kysymyksiä ja ongelmia. Millaista huollon tulee lain mukaan olla? Mistä kaikesta huoltaja päättää? Miten avomiehellekin saadaan huoltajan status? Kuinka toteutuu tapaamisoikeus? Miten laki yrittää estää lapsikaappauksia? Tämä artikkeli vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Lapsuus on tärkeä ja herkkä elämänvaihe. Lapsen edun toteutuminen vaatii usein viranomaisten myötävaikutusta; tästä pitää tietenkin säätää lailla. Jo ihmisoikeussopimuksissa määrätään, että lapsella on oikeus perhe-elämään. Tästä seuraa esimerkiksi, että lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan, vaikka siihen liittyisikin vaikeuksia.

Lain mukaan lapsen huollon tarkoitus on turvata tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Huollon tulee niin ikään turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Lasta ei saa kurittaa ruumiillisesti, alistaa eikä muutenkaan kohdella loukkaavasti. Nämä ovat huollon yleiset suuntaviivat.

Huoltaja tekee päätökset lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja henkilökohtaisista asioista. Luonnollisesti tämä määräysvalta supistuu lapsen kasvaessa. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, he tekevät päätökset yhdessä. Toisen huoltajan suostumusta ei kuitenkaan yleensä tarvita, jos se merkitsisi viivytystä esimerkiksi matkan tai sairauden vuoksi.

Lapsen huoltajiksi tulevat automaattisesti hänen molemmat vanhempansa, jos he ovat avioliitossa lapsen syntymähetkellä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, lähtökohtaisesti vain hänestä tulee huoltaja. Myöhemmin vanhemmat voivat kuitenkin sopia yhteishuoltajuudesta. Vuoden 2016 alussa laki muuttuu niin, että lapsen isä voi tunnustaa isyytensä jo ennen lapsen syntymääkin; samassa yhteydessä voidaan sopia myös yhteishuoltajuudesta.

Eron jälkeen vanhemmat toisinaan riitelevät lapsen huollosta. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, uskotaanko huolto toiselle vai kummallekin vanhemmalle. Ratkaisun tulee olla lapsen edun mukainen. Tuomioistuimen tulee selvittää lapsen omat toiveet ja mielipiteet, sikäli kuin hänen ikänsä ja kehitystasonsa sallivat.

Tapaamisoikeus turvaa lapsen suhdetta etävanhempaan eli sellaiseen vanhempaan, jonka luona ei asu. Tapaamisoikeuden sisällöstä voidaan sopia, tai tuomioistuin voi päättää siitä. Tyypillisesti lapsi tapaa etävanhempaansa viikonloppuisin, loma-aikoina ja ehkä myös arki-iltaisin. Myös vuoroasuminen, jossa lapsi asuu jokseenkin yhtä paljon kummankin vanhempansa luona, on lain näkökulmasta (laajaa) tapaamisoikeuden käyttöä.

Tapaamisoikeus ei häviä, vaikka lähivanhempi ei halua lapsen tapaavan toista vanhempaa. Tuomioistuimen päätös huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan tarvittaessa panna täytäntöön pakolla, ulosottolaitoksen voimin. Tämä on toki ikävä ja viimeinen vaihtoehto. Tapaaminen voi olla sosiaaliviranomaisen valvoma, jos siihen on syytä, esimerkiksi lapsikaappauksen uhka. Lapsikaappausten torjumiseksi on myös runsaasti ylikansallista sääntelyä.

Nykyään lähdetään siitä, että lapsella on oikeus tasapainoiseen, turvalliseen ja rakastavaan kasvuympäristöön. Huollon sisällöstä säädetään tarkemmin laissa. Jos lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta syntyy erimielisyyksiä, ne selvitetään ensi sijassa sopimalla, viime kädessä tuomioistuimessa. Tärkein ratkaisuperuste on lapsen etu.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa