Minilex - Lakipuhelin

Hallintoneuvoston jäsenen erottaminen ja jäsenen eroaminen


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Hallintoneuvosto on osakeyhtiön johtoon kuuluva elin, jonka perustaminen on vapaaehtoista, eikä siis mikään laki edellytä sitä. Hallintoneuvoston päätehtävä on valvoa osakeyhtiön muun johdon toimintaa, eli hallitusta ja toimitusjohtajaa. Pienissä osakeyhtiöissä hallintoneuvostolle on harvoin tarvetta, sillä hallituksen toiminta ei pääse eriytymän niin sanotun ammattijohdon tasolle, jolloin yhteys osakkeenomistajien ja hallituksen välillä säilyy usein parempana. Huonona puolena toki tällöin voi olla se, että johdolta puuttuu tiettyjä ammatillisia taitoja hallinnoida ja edistää yrityksen liiketoimintaa. Ammattijohto kuitenkin luo tarpeen valvonnalle ja tällöin hallintoneuvosto on tähän tarkoitukseen omiaan. Olennaista on tietää kuitenkin myös, että millä edellytyksillä hallintoneuvostoon jäseneksi valittu voi erota tehtävästään tai hänet voidaan erottaa.

Osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä lain mukaan, erottaa se, joka on hänet tehtäväänsä valinnut. Pääsääntöisesti hallintoneuvoston erottaminen kuuluu siten yhtiökokoukselle. Toisinaan kuitenkin voidaan määrätä, että esimerkiksi jokin tietty yhtiön ulkopuolinen sidosryhmä on oikeutettu valitsemaan jäseniä esimerkiksi hallitukseen tai hallintoneuvostoon. Tällöin näiden jäsenten mielletään toimivan ikään kuin valitsijoidensa edunvalvojina, jolloin on valitsijoiden asiana päättää, että hoitavatko edustajat tehtävänsä oikein vaiko eivät.

Yhtiökokouksen erottaman hallintoneuvoston jäsenen toimikausi katsotaan päättyväksi kun erottamisesta päättävä yhtiökokous päättyy, ellei yhtiökokous sitten sovi muusta ajankohdasta. Toisin sanoen mitään erityisiä irtisanomisaikoja ei ole. Tämä on typillinen järjestely kaikenlaisissa luottamustoimissa, joita ei lasketa siis työsuhteiksi. Jos hallintoneuvoston jäsen ei nauti enää valitsijoidensa luottamusta, ei jäsenen tule enää toimia asemassaan. Joskus voi olla tarpeen päättää, että jäsenen toimikausi loppuu vasta myöhemmin kuin esimerkiksi kokouksen jälkeen. Näin voi olla esimerkiksi mikäli jäsenellä on jokin velvoite suoritettavana tehtävänsä puolesta yhtiölle ja tuon velvoitteen suorittaminen on kesken.

Muun kuin yhtiökokouksen erottaman jäsenen toimikausi päättyy välittömästi, ellei erottamisen yhteydestä muuta käy ilmi. Toisin sanoen myös muu valitsija kuin yhtiökokous voi päättää erottamisen voimaantulon lykkäämisestä, mutta yhtiökokouksella ei ole valtaa tästä omavaltaisesti määrätä. Hallintoneuvoston jäsen voi tämän erottamisen lisäksi vapautua tehtävästään eroamalla vapaaehtoisesti ennen sovitun toimikauden päättymistä. Vapaaehtoinen eroaminen tulee voimaan aikaisintaan sillä hetkellä, kun erosta on ilmoitettu yhtiön hallitukselle. Jos valitsijana on toiminut muu kuin yhtiökokous, on eroamisesta ilmoitettava luonnollisesti myös valitsijalle.

Yhteenvetona voisi siis todeta, että hallintoneuvostoon valitun jäsenen voi valitsija erottaa tehtävästään koska tahansa. Erottamiselle ei tarvitse olla siis edes hyvää tai perusteltua syytä. Kenenkään ei siis tarvitse perustella päätöstään. Toisaalta jäsen voi myös erota toimestaan vapaasti ilman, että hänen lain mukaan tulee ilmoittaa erolleen hyvää syytä. Vapaaehtoisuus, nopea eroaminen ja sen helppous liittyvät kaikki siihen, että yhtiön johdon edustajan on oltava aidosti valitsijoidensa luottamuksen arvoisia. Toiminnan on myös perustuttava enemmän "kunnia-asemaan" kuin pakkoon. Siispä jos hallintoneuvoston jäsen vaikkapa ei henkilökohtaisten syiden vuoksi pystyisi käyttämään enää riittävästi aikaa hallintoneuvostossa työskentelyyn, ei olisi luultavasti yhtiönkään edun mukaista pakottaa tätä toimeen. Lisätietoja aiheesta saat lakipuhelimesta.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »