Minilex - Lakipuhelin

Asianajaja rikosoikeudenkäynnissä


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Rikoksesta epäillyllä on oikeus itse huolehtia puolustuksestaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Hänellä on siis aina mahdollisuus hankkia oikeudellista apua asiansa käsittelyyn. Tietyissä tilanteissa rikoksesta epäillylle sekä asianomistajalle on kuitenkin suoraan lain nojalla määrättävä puolustaja tai oikeudenkäyntiavustaja, joka on julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Tällöin rikoksesta epäillyn tai asianomistajan ei siis tarvitse ryhtyä itse toimenpiteisiin puolustajan tai oikeudenkäyntiavustajan saamiseksi. Tällöinkin on kuitenkin syytä perehtyä mahdollisten oikeudenkäyntikustannusten korvattavuuteen.

Pääsääntöisesti puolustajaksi tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Julkinen oikeusavustaja toimii valtion oikeusaputoimistossa. Asianajajat puolestaan ovat  Suomen Asianajajaliiton jäseniä. Ainoastaan Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Käytännössä julkiset oikeusavustajat rinnastuvat kuitenkin asianajajiin, koska heillä on samoja toimintavelvoitteita ja molemmat ovat Suomen Asianajajaliiton valvonnan alaisia. Julkiset oikeusavustajat voivat myös hakea ja saada asianajajaliiton jäsenyyden. Tällöin julkinen oikeusavustaja on myös asianajaja.

Jos sopivaa julkista oikeusavustajaa tai asianajajaa ei ole tiedossa tai siihen on muu erityinen syy, puolustajaksi tai oikeudenkäyntiavustajaksi voidaan määrätä myös luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies. Lähisukulainen tai muu henkilö ei siis voi ilman erillistä lupaa toimia asiamiehenä tai avustaa asianosaista oikeudessa. Luvan saaminen edellyttää oikeustieteellisen tutkinnon suorittamista sekä riittävää perehtyneisyyttä.

Puolustajaksi tai oikeudenkäyntiavustajaksi määrättävälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävään määräämisestä. Milloin epäilty tai asianomistaja on itse ehdottanut puolustajakseen tai oikeudenkäyntiavustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilön, tämä on määrättävä, jolleivät erityiset syyt toisin vaadi. Puolustajaksi ei kuitenkaan saa määrätä sitä, joka on esimerkiksi toiminut epäillyn neuvonantajana tutkittavaan rikokseen liittyvässä asiassa tai on epäiltynä rikoksesta, joka vähentää hänen luotettavuuttaan puolustajan tehtävässä.

Puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määrää se tuomioistuin, jossa rikosasia on vireillä tai jossa se voidaan panna vireille. Määräykset voidaan tietyin edellytyksin laittaa voimaan myös taannehtivasti. Tällöin määäräys siis koskisi jo suoritettuja toimenpiteitä. Jos asian oikeudenkäynnissä tapahtuva käsittely on päättynyt, mutta muutoksenhaku on vielä mahdollista, tekee määräyksen puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajastan määräämisestä asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin.

Tuomioistuimen määräämälle puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Valtio siis maksaa puolustajan ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiot. Mikäli rikoksesta epäilty kuitenkin tuomitaan rikoksesta, on hänen maksettava puolustajan palkkio takaisin valtiolle. Rikoksesta epäilty voi kuitenkin selvittää mahdollisuutensa oikeusapuun oikeusaputoimistosta, jolloin hänen maksettavakseen tulee oikeusapupäätöksen osoittama omavastuuosuus puolustajan palkkiosta. Omavastuuosuus määräytyy oikeusavun hakijan tulojen ja varallisuuden perusteella.

Yleensä puolustajat ja oikeudenkäyntiavustajat toimivat myös oikeudenkäyntiasiamiehinä asianosaisen valtuuttamana, kun asianosainen ei esiinny oikeudessa henkilökohtaisesti. Ero oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen välillä on siis, että oikeudenkäynnissä asiamies toimii päämiehensä valtuuttamana hänen puolestaan, kun taas avustaja toimii päämiehensä rinnalla häntä auttaen.

Rikoksesta epäilty ja asianomistaja voivat siis halutessaan aina hankkia itselleen avustajan esitutkintaan tai oikeudenkäyntiin. Avustajan on oltava asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaanut oikeudenkäyntiavustaja. Lainsäädäntö määrää lisäksi erikseen tilanteita, joissa tuomioistuimen on huolehdittava epäillyn puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä viran puolesta. Näissä tilanteissa valtio huolehtii heidän palkkionsa maksamisesta asianosaisten taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Rikoksesta epäillyn tuomitseminen aiheuttaa kuitenkin sen, että tuomittu joutuu korvamaan puolustajan palkkion takaisin valtiolle. Tällöin on syytä olla yhteydessä oikeusaputoimistoon, jossa selvitetään, voiko puolustajan palkkio tulla osittain tai kokonaan korvattavaksi valtion varoista oikeusavun perusteella. Myös ennen rikosoikeudenkäyntiä voi olla suoraan yhteydessä ammattilaiseen, joka voi antaa neuvoja esimerkiksi oikeusapuhakemuksen tekemisessä ja avustajan hankkimisessa.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »