Minilex - Lakipuhelin

Alaikäisen oikeus tehdä oikeustoimia, ottaa vastaan lahjoja sekä vallita työansioitaan


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa, että henkilö voi itse määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, eli tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta puuttuu täysi oikeustoimikelpoisuus, eli oikeustoimikelpoisuus on rajoitettua. Vajaavaltaisia ovat lain mukaan alle 18-vuotiaat. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.

Henkilöt, jotka eivät ole täysin oikeustoimikelpoisia, voivat kuitenkin tehdä joitakin oikeustoimia. Alaikäisellä on lain mukaan oikeus tehdä itsenäisesti oikeustoimia, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä ja olosuhteisiin nähden tavanomaisia. Velaksi ostamista ei pidetä vähäisenä, joten se edellyttää aina huoltajan suostumusta.

Muutoin ei ole tarkkoja sääntöjä siitä, mikä on tavanomaista ja vähäistä, vaan harkinta on melko joustavaa. Olennainen kriteeri on se, tekevätkö sen ikäiset henkilöt yleensä sellaisia sopimuksia itsenäisesti. Pääsääntöisesti kuitenkin mitä nuoremmasta lapsesta kyse, sitä pienempiä hankintoja hän voi itsenäisesti tehdä. Jopa pikkulapsi voi ostaa itse karkkipussin. Kuluttajariitalautakunnassa on pidetty tavanomaisena ja vähäisenä myös esimerkiksi 12-vuotiaan noin 70 euron vaateostoksia. Sen sijaan jos 12-vuotias kävelee yksin kauppaan ja ostaa 1 000 euroa maksavan kannettavan tietokoneen, tulisi kauppiaan hälytyskellojen soida. Hinta ei toki ole ainoa mittari: esimerkiksi lävistyksen ja kielikorun ottaminen on katsottu epätavanomaiseksi sopimukseksi.

Jos alaikäisellä ei ollut oikeutta tehdä sopimusta itsenäisesti eikä huoltajan suostumusta ole ollut, sopimus ei sido. Oikeustoimi on siis pätemätön, ja tällöin tehdyn kaupan osalta rahat ja kaupan kohde palautetaan. Oikeustoimi voi kuitenkin jälkikäteen muuttua sitovaksi, jos huoltaja siitä tiedon saatuaan hyväksyy sen. Myös oikeustoimen tehnyt vajaavaltainen voi hyväksyä oikeustoimen sen jälkeen, kun hän on tullut täysivaltaiseksi.

Alaikäinen voi vastaanottaa lahjan tai lahjanlupauksen itsenäisesti ilman huoltajansa suostumusta. Jos alaikäinen ymmärtää asian merkityksen, lahjanlupaus sitoo tekijäänsä. Eli esimerkiksi jos isoisä lupaa ostaa 10-vuotiaalle lapsenlapselleen tietokoneen syntymäpäivälahjaksi, sitoo lupaus isoisää, jos lapsenlapsi kykeee ymmärtämään asian merkityksen. Lahjaksi luvatun omaisuuden arvo ei vaikuta lahjanlupauksen sitovuuteen. Sitovuuden kannalta olennaista on, että lahjanlupaus on tehty velkakirjassa tai muussa asiakirjassa, joka on annettu lahjansaajalle.

Alaikäinen henkilö saa vallita itse omia työansioitaan. Tällä tarkoitetaan lähinnä 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä, sillä lain mukaan alaikäinen saa 15 vuotta täytettyään tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa itsenäisesti. Näiden omalla työllä ansaittujen tulojen käyttöön ei liitty oikeustoimen tavanomaisuutta ja vähäisyyttä koskevaa edellytystä. Kuitenkin huoltaja voi maistraatin suostumuksella ottaa lapsen työansiot haltuunsa, jos lapsi käyttää niitä tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan.

Alaikäisellä henkilöllä on myös oikeus tulla kuulluksi, käyttää määräysvaltaa ja käyttää puhevaltaa erilaisissa itseään koskevissa asioissa. Esimerkiksi lastensuojeluasiassa lapsen toivomukset ja mielipide tulee selvittää siten kuin lapsen ikä ja kehitystaso vaativat. 12 vuotta täyttäneelle täytyy varata tilaisuus tulla kuulluksi, ellei se vaaranna hänen terveyttään tai ole ilmeisen tarpeetonta. 12 täyttänyt voi myös käyttää itse puhevaltaa huoltajan ohella itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteestä tulee selvittää, sikäli kuin hänen ikänsä ja kehitystasonsa sem mahdollistavat. Jos lapsi kykenee päättämään hoidostaan, häntä tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Alaikäisellä ei vielä ole täyttä itsemääräämisoikeutta, mutta kuitenkin jonkinlaisia oikeuksia. Hän voi tehdä tavanomaisia ja vähäisiä sopimuksia, yleensä vallita työansioitaan, ja lausua mielipiteensä omassa asiassaan. Lisätietoja siitä, onko tietty lapsen tekemä sopimus sitova, saa asiantuntevalta lakimieheltä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »