Minilex - Lakipuhelin

Äänivallaltaan rajoitettu osake


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Yhdenvertaisuusperiaatteella viitataan ensisijaisesti siihen, että kaikki osakkeet tuottavat osakeyhtiössä yhtäläiset oikeudet, eikä ketään yksittäistä osakkeenomistajaa tule suosia toisen osakkeenomistajan tai yhtiön kustannuksella. On kuitenkin täysin mahdollista perustaa erilaisia osakesarjoja, joita siis kutsutaan erilajisiksi osakkeiksi. Ainoa rajoitus yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimana on tällöin se, että kaikkien keskenään samanlajisten osakkeiden on tuotettava omistajilleen yhtä suuret oikeudet. Miten ja miksi sitten osakkeita muutetaan erilajisiksi? Erilajisia osakkeita on tyypillisimmin osakeyhtiöissä, joissa halutaan pitää päätösvalta esimerkiksi perustajaosakkailla, mutta yhtiö tarvitsisi silti kipeästi lisää omaa pääomaa, jota perustajaosakkaat eivät kuitenkaan yhtiölle pysty tarjoamaan.

Yhtiön osakkeesta johtuvaa äänivaltaa voidaan rajoittaa määräämällä asiasta yhtiöjärjestyksessä. Äänivallaltaan rajoitettu osake ei tietyistä ennalta määrätyistä asioista päätettäessä tuota oikeutta äänivallan käyttöön. Täysin äänivallattomasta osakkeesta äänivallaltaan rajoitettu osake poikkeaa siten, että osake on lähtökohtaisesti äänivaltainen ja siitä johtuvaa äänivaltaa on rajoitettu vain tietyistä asioista päätettäessä. Rajoittamalla äänivaltaa tietyissä asiakysymyksissä voivat osakkeenomistajat mahdollistaa sen, että näissä asioissa päätösvalta pysyy aina esimerkiksi juuri perustajaosakkailla.

Äänivallattomien osakkeiden tavoin myös äänivallaltaan rajoitettujen osakkeiden määrä osakeyhtiössä on rajoitettu. Laissa näet säädetään, että äänivallan rajoittamista tarkoittava määräys voi kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta koskea vain osaa yhtiön osakkeista. Tästä johtuen ei ole mahdollista määrätä kaikkia yhtiön osakkeita äänivallaltaan rajoitetuiksi siten, että olisi mahdollista syntyä asioita joiden käsittelyssä yhdelläkään osakkeenomistajalla ei olisi äänivaltaa. Osakkeen sopiminen äänivallaltaan rajoitetuksi ei poista osakkeenomistajan oikeutta osallistua yhtiökokoukseen, sillä tämä oikeus seuraa aina automaattisesti osakeomistuksesta.

Äänivallaltaan rajoitettujen osakelajien perustaminen järjestyy yhtiöjärjestykseen merkityn muuntolausekkeen avulla. Se määrittää, miten tavallisesta osakkeesta voidaan muuttaa arvoltaan erilainen muuntolajinen osake. Tässä tapauksessa muuntolajisuus perustuu nimenomaan rajoitettuun äänioikeuteen. Muuntolajinen osake eroaa siis arvoltaan myös kaikki oikeudet tuottavaan osakkeeseen. Tämä on välttämätöntä, sillä muutoin järjestely loukkaisi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista yhtiössä. Muuntolajinen osake voidaan palauttaa myös arvoltaan vastaamaan muita osakkeita. Tällöin ongelmaksi usein muodostuvat väkisinkin syntyvät osakkeen murto-osat. ne usein ratkaistaan julkisille osakeyhtiöille pakollisessa menettelyssä pyöristämällä murto-osat ylös päin seuraavaan kokonaislukuun.

Äänivallaltaan rajoitetun osakelajin perustaminen voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi perheyhtiössä, jossa halutaan säilyttää päätösvalta tietyntyyppisiin "kynnyskysymyksiin". kokonaan toinen asia on, että miten hyvin erilajiset osakkeen palvelevat yhtiötä liiketaloudellisesti. Rajoitukset eivät kuitenkaan välttämättä ole niin mittavia, että niillä olisi tosiasiallista merkitystä yhtiön toiminnalle, mutta luonnollisesti niillä voi olla merkitystä yhtiön maineelle sijoituskohteena sijoittajien pohtiessa sopivia kohteita omistuksensa siirtämiselle. Lisätietoja aiheesta saa soittamalla lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »