Minilex - Lakipuhelin

Osinko on voitto-osuus yrityksen voitosta


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Lain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen, jollei yhtiöjärjestyksessä mainita yhtiölle jotain muuta tarkoitusta. Kun yritys tuottaa toiminnallaan voittoa, osa tästä voitosta käytetään normaalisti yrityksen toiminnan kehittämiseen ja osa maksetaan osakkeenomistajille osinkona. Osingon maksaminen ei ole kuitenkaan pakollista. Voiton tuottaminen osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä saattaakin toisinaan edellyttää, että osinkoa ei makseta. Osingon maksamisen sijaan voidaan esimerkiksi investoida voittovarat modernimpiin tuotantovälineisiin, tuotekehittelyyn tai vaikkapa immateriaalioikeuksiin. Joskus voiton tavoitteleminen voi edellyttää niin sanottua yritysvastuuta toteuttavaa toimintaa. Eli esimerkiksi vapaaehtoisia eettisiä tekoja tai vaikkapa rahallisia lahjoituksia. Kaikki nämä voivat tukea yritystoimintaa pitkällä tähtäimellä vahvistamalla yrityksen brändin arvoa.

Luonnollisestikaan osinkoa ei makseta, mikäli yhtiön toiminta pysyy pidemmän aikaa tappiollisena. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että velkojen maksamisen jälkeen ei jaettavaa tällöin enää ole. Tällöin vyötä täytyy niin sanotusti kiristää ja pitää osingonjaon suhteen laihempi vuosi. Osingolla tarkoitetaan siis yrityksen osakkeenomistajilleen jakamaa voitto-osuutta yrityksen voitosta. Osingonjakoon voidaan toki käyttää muutakin jakokelpoista varallisuutta kuin välitöntä tilikauden voittoa. Osakeyhtiön voittoa ei siis ole tarkoitus säilöä yhtiössä loputtomiin, vaan osakkeen hankinta mielletään osakkeenomistajan sijoituksena. Osakkeenostajalla on kaksi tavoitetta hankkiessaan osakkeen. Hän toivoo ensinnäkin, että yritys jakaisi mahdollisimman paljon osinkoa, jotta hän saisi sijoitukselleen tuottoa. Tämän lisäksi hän toivoo varallisuutensa karttuvan niin, että osakkeen arvo nousee. Osakkeen arvo voi nousta käytännössä vain jos yhtiö tuottaa voittoa ja joko laajentaa tai toimintaansa tai esimerkiksi kasvattaa liikearvoaan.

Osakkeenomistajan rajoitetun vastuun vastapainoksi yhtiö saa jakaa varoja osakkeenomistajille ainoastaan osakeyhtiölaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Tämä johtuu siis siitä, että velkojat eivät voi periä suoritustaan yhtiön omistajilta, vaan ainoastaan yhtiöltä itseltään. Toisaalta velat on maksettava lain mukaan ennen kuin yhtiö voi jakaa voittoa omistajilleen, joten osingonjakoa on välttämätöntä säännellä tilanteissa, joissa se voisi heikentää velkojien asemaa. Tyypillisimmin osinkoa jakavat osakeyhtiömuotoiset yritykset ja osingon jakamisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksen tulee kuitenkin ainoastaan hyvästä syystä poiketa hallituksen esittämästä osingonjaon enimmäismäärästä. Käytännössä siis vain jos yhtiö on siihen yhtiökokouksen tai niin sanottujen vähemmistöosinkosäännösten vuoksi velvollinen.

Hallitus voidaan valtuuttaa päättämään osingonjaosta. Päätös voi olla voimassa ainoastaan seuraavan yhtiökokouksen alkuun ja hallitus voi päättää ainoastaan varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastoista. Esimerkiksi osakepääoman alennus ei tule tällöin kyseeseen. Aikaisemmin mainittiin niin sanottu vähemmistöosinko. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön täytyy jakaa osinkoa vähintään puolet tilikauden voitosta, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista, vaativat osingon jakamista. Tätä kutsutaan vähemmistöosingoksi. Vähemmistöosingon jakamiselle on kuitenkin laissa säädetty tiettyjä rajoituksia. Se ei nimittäin saa milloinkaan ylittää 8 % yhtiön omasta pääomasta eikä se saa loukata velkojien oikeuksia, eli toisin sanoen johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen tai osakepääoman alenemiseen lain vaatimusten mukaisen tason alle.

Lähtökohtaisesti siis päätös osingonjaosta tavataan ulkoistaa hallitukselle, koska hallitus on parhaiten tietoinen usein yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Viimekätinen päätös- sekä valtuutusvalta on yhtiökokouksella. Vähemmistöosakkaiden ja toisaalta velkojien suoja ovat kaikista merkityksellisimmät rajoitukset muuten vapaalla päätöksenteolle osingonjaon suhteen. Mikäli aihe herättää kysymyksiä, niin lakipuhelin vastaa niihin mielellään ja reaaliajassa.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »