22/08/2015 1 vastausta
Lähtökohtaisesti kysyjän osuus kuolinpesään lasketaan osituksessa mukaan tämän avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan molempien puolisoiden osalta erikseen ja puolisoiden omasta omaisuudesta vähennetään näiden omissa nimissä olevat velat. Enemmän omistavan puolison tulee suorittaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Tasinkoa suorittava saa valita, mitä varallisuutta haluaa tasinkona luovuttaa. Omaisuuksia ei siis suoraan puoliteta tai kuolinpesäosuutta jaeta, vaan osituksessa selvitetään puolisoiden varallisuusasemat sekä tasingonmaksuvelvollisuus.
Avioehdon voi tehdä vapaasti avioliiton kestäessä. Jos avioeroasia on jo laitettu vireille, avioehto ei tule voimaan.
31/07/2015 1 vastausta
Lähtökohtaisesti molemmat puolisot vastaavat itse omissa nimissään olevista veloista.
Toisen puolison velkojen määrällä voi kuitenkin olla merkitystä avioerotilanteessa. Avioerossa varakkaamman puolison tulee suorittaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa. Osituslaskelmassa huomioon otettavaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen voidaan vaikuttaa avioehdolla. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä vaikuttaa tasingonmaksuvelvollisuuden määräytymiseen. Avioehto on mahdollista tehdä ennen avioliittoa tai missä tahansa vaiheessa avioliiton kestäessä. Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle osa tai kaikki omaisuus, molemmilta tai vain toiselta puolisolta.
Toisen puolison kuollessa tasingonmaksuvelvollisuus määräytyy samoin kuin avioerotilanteessa. Mikäli leski on varakkaampi puoliso, voi leski kuitenkin kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
30/07/2015 1 vastausta
Muuttopäivästä voidaan pätevästi sopia myös laista poikkeavasti. Muuttopäivää koskeva säännös ei siis ole pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voitaisi poiketa osapuolten yhteisellä sopimuksella. Mikäli vuokrasopimukseen on otettu muuttopäivää koskeva sopimusehto, tulee siitä käydä selkeästi ilmi, mitä muuttopäivästä on sovittu.
14/05/2015 1 vastausta
Avoliiton hyvitysjärjestelmän tarkoituksena on tarjota väline kohtuuttomien lopputulosten estämiseen, kun omaisuutta jaetaan nimellisten omistussuhteiden mukaan. Hyvityksen saamisen lähtökohtana on sen määrittäminen, johtaisiko omaisuuden erottelu pelkästään omistussuhteiden perusteella perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Hyvityksen saamisen edellytyksenä on, että taloudellinen panos on annettu yhteistalouden hyväksi ja toisen puolison omaisuus on sen johdosta karttunut tai säilynyt vähentymättömänä. Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos kokonaisarvioinnin mukaan toisen avopuolison saama perusteeton etu jää vähäiseksi.
Tavanomaisten yhteistalouden hyväksi tehtyjen suoritusten, kuten vuokran maksun, perusteella ei oikeutta hyvitykseen lähtökohtaisesti ole. Vuokrien maksun olisi tullut kartuttaa kysyjän omaisuutta siinä määrin, että perusteettoman edun edellytys täyttyy.
Avoliiton purkautuessa kaiken omaisuuden jaon lähtökohtana on, että molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa. Jollei irtaimen omaisuuden osalta pystytä osoittamaan, kummalle puolisoista se kuuluu, oletetaan puolisoiden saaneen sen yhteisesti ja yhtäläisin oikeuksin. Näin ollen kysyjän maksama pesukone kuuluu kysyjälle myös erossa. Jos lomamatkat taas on sovittu tehtäväksi toisen puolison maksamana ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, voidaan lomamatkat katsoa lahjaksi. Tällöin kysyjällä ei ole velvollisuutta kattaa matkan hintaa jälkikäteen irtaimella omaisuudella.
26/04/2015 1 vastausta
Kun perinnöstä ei luovuta rintaperillisen hyväksi, on kysessä perintöosuuden luovutus.
Perintöosuuden luovutuksessa perinnönsaajan (tässä tapauksessa veli) katsotaan ensin vastaanottaneen perinnön ja sen jälkeen lahjoittaneen sen edelleen (tyttärelle).
Ensin perintösaannosta tulee siis maksaa perintövero ja tämän jälkeen vastikkeettomasta luovutuksesta lahjavero.
Lähetä viesti lakimiehelle