» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus KKO:2013:16 käsitteli sitä, että B oli sen omasta hakemuksesta asetettu käräjäoikeudessa konkurssiin 21.12.2007. A joka omisti koko B:n osakekannan ja joka oli B:n suurin velkoja, oli asetettu Ruotsissa, jossa yhtiön kotipaikkakin oli, jo aiemmin konkurssiin. B:n konkurssipesän pesänhoitaja toimitti pesäluetteloon velkojaksi merkitylle A:lle ruotsinkielisen ilmoituksen konkurssivalvonnasta, mutta ilmoitusta ei ollut laadittu Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetuksen edellyttämällä tavalla. Kysymykseksi asiassa muodostui se, oliko emoyhtiö A:n konkurssipesän saatava jäänyt valvomatta ja ottamatta jakoluettelossa huomioon käsittelyssä tapahtuneen virheen vuoksi, niin että käräjäoikeuden vahvistamaa jakoluetteloa oli muutettava. Lisäksi kysymyksenä oli se, olisiko pesänhoitajan pitänyt ottaa valvontana huomioon kirjallinen selvitys, jonka emoyhtiön konkurssipesä oli antanut saatavistaan ennen pesäluettelon laatimista.
A toimitti 2.7.2009 korkeimpaan oikeuteen hakemuksen, jossa se vaati, että käräjäoikeuden 19.12.2008 antama tuomio konkurssiluettelon vahvistamisesta puretaan, ja että A:n konkurssipesälle palautetaan määräaika saatavansa valvomista varten. Hakemuksen mukaan A ei ollut valvonut konkurssissa saatavaansa koska ei ollut saanut B:n konkurssipesältä valvontakehotusta. Korkein oikeus antoi marraskuussa 2009 päätöksensä, jonka mukaan hakemus perustui väitettyyn menettelyvirheeseen ja jossa todettiin, että konkurssilain mukaan tuomioistuin voi jakoluettelossa ottaa huomioon saatavan, joka velkojasta riippumattomasta syystä on jäänyt käsittelyssä tapahtuneen virheen, laiminlyönnin tai muun sellaisen syyn vuoksi ottamatta huomioon. Korkein oikeus totesi, että jakoluettelon muuttaminen konkurssituomioistuimessa oli ensisijainen menettely ylimääräiseen muutoksenhakuun nähden, joten se siirsi asian käsiteltäväksi käräjäoikeuteen.
Hakemuksessaan käräjäoikeuteen A vaati, että aiemmin vahvistettua jakoluetteloa muutetaan konkurssilain nojalla niin, että A:n saatava otetaan siinä huomioon. Käräjäoikeus totesi, että jos A olisi valvonut saatavaansa se olisi huomioitu jakoluettelossa, joten sen mukaan syy-yhteys käsittelyn virheen ja saatavan huomioimatta jättämisen välillä oli olemassa. Niinpä käräjäoikeus muutti aiemmin vahvistettua jakoluetteloa A:n vaatimalla tavalla.
B ja eräät muut tahot valittivat asiasta hovioikeuteen ja hovioikeus totesi, ettei konkurssiasian käsittelyssä ollut tapahtunut konkurssilain mukaista virhettä tai laiminlyöntiä, eikä siis ollut olemassa syytä, jonka takia A:n saatava olisi velkojasta riippumattomasta syystä jäänyt jakoluettelon ulkopuolelle. Hovioikeus totesi, ettei A ollut valvonut saataviaan konkurssissa ja kumosi käräjäoikeuden tekemän muutoksen jakoluetteloon.
A:n konkurssipesälle myönnettiin edelleen valituslupa korkeimmasta oikeudesta ja valituksessaan se vaati hovioikeuden tuomion kumoamista. Korkein oikeus katsoi, että kyse oli siitä, oliko B:n konkurssin käsittelyssä tapahtunut sellainen konkurssilaissa määritelty virhe, että jakoluetteloa tulisi muuttaa niin, että A:n konkurssipesän saatava otettaisiin siinä huomioon.
Aluksi korkein oikeus totesi, että koska A:n sääntömääräinen kotipaikka oli ollut ruotsissa ja myös sitä koskeva konkurssimenettely oli aloitettu siellä, oli A ollut Euroopan unionin antaman maksukyvyttömyysasetuksen tarkoittama velkoja toisesta jäsenvaltiosta. Näinpä korkein oikeus totesi, että konkurssipesän saatavien ilmoittamista ja ilmoittamiseen kehottamista on arvioitava sekä Suomen konkurssilainsäädännön että maksukyvyttömyysasetuksen perusteella.
Arvioidessaan käsillä olevassa tilanteessa konkurssilain ja maksukyvyttömyysasetuksen valossa sitä, oliko A valvonut saataviaan konkurssissa, korkein oikeus päätyi katsomaan, ettei saatavia ollut valvottu lainsäädännössä säädetyllä tavalla, eikä B:n konkurssipesän pesänhoitajalla ole ollut perustetta käsitellä A:lta saamaansa selvitystä saatavien valvontana ja ryhtyä toimiin selvityksen puutteellisuuden korjaamiseksi. Tältä osin korkein oikeus katsoi ettei käsittelyssä ollut tapahtunut virhettä.
Seuraavaksi korkein oikeus totesi, että asiassa riidatonta on se, että A:n konkurssipesän pesänhoitajalle oli toimitettu yksilöllinen ruotsinkielinen ilmoitus konkurssivalvonnasta Suomen konkurssilainsäädännön mukaisesti. Kuitenkin koska maksukyvyttömyysasetuksessa on ehdoton määräys lomakkeen määräsisältöisestä otsikoinnista kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä, totesi korkein oikeus, ettei pesänhoitajan ilmoitus A:lle ollut täyttänyt asetuksen vaatimuksia ja tältä osin käsittelyssä oli tapahtunut virhe.
Korkeimman oikeuden arvioitavaksi tuli seuraavaksi todetun virheen merkitys asian kannalta. Ensin se totesi, että konkurssilain mukaisen tuomioistuimen suorittaman jakoluettelon muuttamisen edellytyksenä on se, että käsittelyssä on tapahtunut virhe tai laiminlyönti, tai että huomioon ottamatta jäämisen syynä on ollut jokin muu näihin verrattava seikka. Korkeimman oikeuden mukaan virhe saattoi johtua pesänhoitajan tai tuomioistuimen menettelystä, mutta toisena edellytyksenä oli, että saatavan huomioon ottamatta jääminen oli johtunut käsittelyn virheellisyydestä ja velkojasta riippumattomasta syystä.
Koska maksukyvyttömyysasetuksessa ei ole säädetty seurauksia sen rikkomisen varalta tuli virheen seurauksia ja niiden oikaisemiseen käytettyjä keinoja pohtia konkurssin alkamisvaltion lain mukaan.
Korkein oikeus totesi, ettei sen mukaan ollut uskottavaa se, ettei A:n konkurssipesän pesänhoitaja olisi saanut selkoa sille toimitetun ilmoituksen sisällöstä ja merkityksestä, vaikkei se otsikoinniltaan ollutkaan maksukyvyttömyysasetuksen mukainen. Näin ollen korkein oikeus tulkitsi, että A:n toiminnan ja sen saatavan valvonnan kannalta otsikoinnin virheellisyys oli ollut asiassa merkityksetöntä, koska se ei ollut voinut johtaa tosiasiasiallisiin ymmärtämisvaikeuksiin, joiden estäminen on kyseisten asetuksen säädösten tarkoituksena. Korkein oikeus päätyi siis katsomaan, ettei saatava ollut jäänyt velkojasta riippumattomasta syystä käsittelyssä tapahtuneen virheen vuoksi huomioimatta jakoluettelossa, eikä vahvistetun jakoluettelon tai hovioikeuden päätöksen muuttamiseen ollut perusteita.
Selaa lakitietoa