» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus KKO:2012:50 koski asiaa, jossa ammattiyhdistyksen kokous päätti erottaa yhdistyksen luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valitun A:n luottamuspulan vuoksi tehtävistään kesken toimikauden. A nosti kanteen yhdistystä vastaan käräjäoikeudessa ja vaati, että yhdistyksen päätös hänen erottamisestaan kumotaan pätemättömänä tai mitättömänä. A:n mukaan päätökset hänen erottamisestaan luottamustoimista olivat yhdistyksen sääntöjen vastaisia, sillä luottamusmiehen erottamisesta kesken toimikauden ei ollut säännöissä tehty mahdolliseksi. Hänen mukaansa myös uuden luottamusmiehen valinnassa oli menetelty virheellisesti.
Yhdistyksen mukaan luottamusmiehen erottaminen ei vaatinut sen mahdollistamisen mainitsemista yhdistyksen säännöissä ja uuden luottamusmiehen valinta oli ollut laillinen.
Käräjäoikeus katsoi, että kyse on nimenomaan väitetystä menettelyvirheestä, eikä päätöksen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista, jota tuomioistuin ei yhdistysautonomian periaatteen vuoksi voinut edes tutkia. Selvää oli, ettei yhdistyksen säännöissä ollut erillistä mainintaa luottamusmiehen erottamisesta kesken toimikauden, vaan vain säännös toiminnasta tilanteessa jolloin luottamusmies itse eroaa tehtävästään tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Tällöin yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi luottamusmies loppukaudeksi.
Käräjäoikeus katsoi, ettei sääntöjä voitu tulkita niin, että ne – tai luottamusmiehen erottamista koskevan säännöksen puuttuminen – mahdollistaisivat luottamusmiehen erottamisen ja uuden luottamusmiehen valinnan kesken toimikauden, joten se kumosi yhdistyksen kokouksessaan tekemät päätökset A:n erottamisesta ja uuden luottamusmiehen valinnasta.
Yhdistys haki asiassa muutosta hovioikeudelta. Hovioikeus arvioi sitä, voitiinko A:n hänen toimintansa perusteella katsoa olevan pysyvästi esteellinen hoitamaan luottamustehtäviään ja voitiinko hänet näin ollen erottaa kyseisistä tehtävistään ja valita tilalle uusi henkilö. Huolimatta siitä, että hallitus oli esittänyt A:lle epäluottamuslauseen sillä perusteella, että A oli tuonut julki luottamuksellisen tiedon yhdistyksen hallituksen kuukausikokouksessa ja että hän oli osallistunut yhdistyksen hajottamista valmistelevaan toimintaan, hovioikeus katsoi, ettei A:ta voitu pitää tehtäviinsä pysyvästi esteellisenä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Edelleen korkein oikeus myönsi yhdistykselle asiassa valitusluvan. Korkein oikeus katsoi, että yhdistysautonomian mukaisesti yhdistyksillä on oikeus päättää itse sisäisestä toiminnastaan lain rajoissa. Ellei yhdistyksen säännöissä ole kyseistä määräystä, erottaminen edellytyksiä tulisi arvioida sen mukaan, millaisena luottamusmiehen asemaa yhdistyksessä on pidettävä.
Korkein oikeus tutki yhdistyksen sääntöjä luottamusmiehen osalta ja totesi, että luottamusmiehen asema huomioiden on syytä katsoa, että luottamusmiesten on nautittava hallituksen jäsenten tavoin yhdistyksen ja sen jäsenten luottamusta toimikautensa ajan. Korkeimman oikeuden mukaan luottamusmiehen erottaminen voidaan rinnastaa hallituksen jäsenen erottamiseen. Korkein oikeus myös huomioi, että kutsussa ylimääräiseen jäsenkokoukseen jossa A erotettiin, mainittiin asianmukaisesti käsiteltävänä asiana olevan A:n erottaminen. Lisäksi Korkein oikeus katsoi, että koska yhdistyksen säännöissä ei ole ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, oli kokouksella toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella A luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävistä kesken toimikauden.
Samoin korkein oikeus katsoi, että kun A oli erotettu tehtävästään, hänen voitiin katsoa tulleen pysyvästi estyneeksi hoitamasta tehtäviään. Niinpä uuden henkilön valinta luottamusmieheksi oli yhdistyksen sääntöjen mukainen. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi A:n kanteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa