Tuoreimpien tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyaikataulu on pettämässä. Uudistuksen aikataulu on jo ennestäänkin ollut erittäin tiukka. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eduskuntakäsittely todennäköisesti viivästyy. Hallitus on toivonut, että lakipaketista päästäisiin äänestämään jo kesäkuun alussa, mutta tämän hetkisten tietojen mukaan äänestys toteutuu aikaisintaan kesäkuun lopussa. Oppositio on erityisen huolissaan siitä, ettei eduskunnalle anneta tarpeeksi aikaa aikataulupaineista johtuen perehtyä vuosikymmenen suurimpaan hallinnolliseen uudistukseen.
Kansainvälisten suositusten vastaista
Lykkääntyminen vaikuttaa eniten kaavailtuun maakuntahallintoon. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan maakuntavaaleja koskevat lait olisi saatava heinäkuun alussa voimaan, jotta tulevan syksyn maakuntavaalit voitaisiin toteuttaa lokakuussa. Maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Oikeusministeriön mukaan heinäkuun alku ei välttämättä ole takaraja vaalilainsäädäntöä koskien. Maakuntavaaleja koskevat lait voidaan hyväksyä myöhemminkin. Tämä vain tarkoittaa sitä, että vaalit on toimitettava tiukemmassa aikataulussa.
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen. Maakuntavaalit selkeästi rikkovat tätä suositusta. Erityisen hankala tilanne on äänestäjillä. Heidän on tässä vaiheessa vaikea ymmärtää, mistä maakuntauudistuksessa on pohjimmiltaan kyse ja mikä on maakuntavaltuuston rooli. Myös puolueiden vaalikampanjointi tulee olemaan hankalaa tiukassa aikataulussa.
Sote- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus eli sote-uudistus on ollut jo kahden eri hallituksen kärkihankkeena. Reformia on yritetty saada aikaiseksi yli kymmenen vuotta. Uudistuksella halutaan muun muassa kaventaa terveyseroja, hillitä kustannuksia, parantaa palvelujen laatua sekä saatavuutta. Tällä hetkellä Juha Sipilän hallitus haluaa saada sote- ja maakuntauudistuksen valmiiksi jo tämän hallituskauden aikana. Tosin uuteen järjestelmään on tarkoitus siirtyä vaiheittain.
Uudistuksessa perustetaan 18 maakuntaa. Maakunnat itsenäisinä julkishallinnollisina yhteisöinä saisivat vastuullensa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi eräitä pelastustoimen, elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja aluehallintovirastojen sekä maakuntien liittojen ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Suomeen syntyisi näin kolme hallinnollista tasoa, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen.
Lainvalmistelun puutteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon professorit sekä taloustieteilijät ovat varoittaneet liian tiukasta aikataulusta. Monet asiantuntijat ovat olleet erityisen huolissaan siitä, että sote-uudistuksen lainvalmistelussa kiire on ollut todella kova ja se näkyy keskeneräisyytenä. Perusteellisia yhteiskunnallisten vaikutusten arviointeja ei ole keretty tehdä.
Yleisestikin nykyistä lainvalmistelun tasoa on kritisoitu puutteelliseksi ja pintapuoliseksi. Valmistelutyöhön varataan usein liian vähän resursseja ja työtä tehdään kovassa kiireessä. Suuria kokonaisuudistuksia sekä lainsäädäntöhankkeita pyritään viemään läpi ripeällä aikataululla yhden hallituskauden aikana. Tämä luo valtavia paineita lainvalmistelulle, joka on jo tällä hetkellä ylikuormitettu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi