» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2006:88 oli kyse siitä, täyttivätkö kaava-alueella suoritetut metsänhakkuut ympäristön turmelemista koskevan rikoksen tunnusmerkistön. A, joka oli erän yhtiön toiminnasta vastaava henkilö, oli jättänyt noudattamatta rakennuslain ja maankäyttö- ja rakennuslain luvan hakemista koskevia säännöksiä ja hakkauttanut metsää ja rakennuttanut metsäautotien ja metsäkoneen urapohjan, mitkä olivat kiellettyjä alueella. Nämä muutokset olivat turmelleet alueen maisemakuvaa ja vähentäneet alueen viihtyisyyttä ja erämaaluonnetta. Käräjäoikeus katsoi, että edellä mainitut muutokset olivat aiheuttaneet ympäristön pilaantumiseen rinnastettavan muutoksen. A oli ollut tietoinen kaavamääräyksistä ja hakkuualueista, joten käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen tahalliseen ympäristön turmelemiseen. Hovioikeus piti myös A:n menettelyä tahallisena.
Korkeimmassa oikeudessa A vetosi siihen, että edellä mainitut toimet olivat olleet metsänhoidon kannalta välttämättömiä ja niin vähäisiä, ettei lupia tarvittu. Hän vetosi myös siihen, että asiaa koskevat säännökset olivat vaikeaselkoisia ja siihen, että metsäkeskus oli hyväksynyt metsänkäyttöilmoituksen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että ympäristössä tapahtuneet muutokset olivat vakavia ja verrattavissa ympäristön pilaantumiseen. Metsäkeskuksen hyväksyntä ei ollut riittävä, sillä se ei sisältänyt kannanottoa lain mukaisen luvan tarpeellisuudesta. Korkein oikeus myös piti A:n menettelyä tahallisena, sillä hänen oli tullut olla selvillä lain kiellosta sekä toimenpiteestä aiheutuvasta seurauksesta ja siitä huolimatta ryhtynyt toimenpiteeseen. Joitain A:n hyväksymiä toimenpiteitä ei kuitenkaan pidetty vakavina, joten korkein oikeus alensi A:lle tuomittua sakkorangaistusta.
Tapauksessa A oli vedonnut kieltoerehdykseen, jonka mukaan rikosoikeudellinen vastuu ei tule kysymykseen muun muassa siksi, että tekijä on saanut virheellisen neuvon viranomaiselta. A oli vedonnut siihen, että metsäkeskus oli hyväksynyt hänen metsänkäyttöilmoituksensa. Hyväksymistä ei kuitenkaan voitu lukea kieltoerehdyksen piiriin, sillä neuvon on oltava selvä ja yksiselitteinen. Metsäkeskus ei ollut ottanut lainkaan kantaa luvanvaraisuuteen, joten A olisi tarvinnut toisen viranomaisen luvan toimenpiteen suorittamiseksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa