» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa osuuskunta A oli rakentanut B:lle asuinrakennuksia. A oli kuitenkin siirtänyt rakennusliiketoimintansa osakeyhtiö C:lle, joka oli ottanut vastuun aikaisemmin valmistuneiden kohteiden piilevistä virheistä. B oli sitten vaatinut C:ltä rakennusvirheen korjaamista. Kyse oli siitä, oliko A edelleen vastuussa rakennusvirheistä. Helsingin käräjäoikeus katsoi A:n olevan vastuussa virheistä ja velvoitti tämän suorittamaan vahingonkorvausta. Sopimuksesta ei voitu luotettavasti päätellä, että osuuskunnan vapautuminen vastuusta olisi tullut kysymykseen. A:n katsottiin edelleen olevan vastuussa, sillä oli mahdollista, että sopimuksella oli hyväksytty vain se, että C huolehtii vain sopimuksen täyttämisestä.
Helsingin hovioikeus ei muuttanut tuomiota. Sopimus ei osoittanut A:n vapautumista vastuusta eikä sopimuksen tehottomuus velkojaan nähden edellyttänyt tämän reklamointia. Joskus pätemättömyyteen vetoaminen vaatii reklamoinnin. Reklamaatio voi kohdistua käyttäytymiseen, jota toinen osapuoli ei katso hyväksyttäväksi.
Korkeimmassa oikeudessa asiassa oli edelleen kyse siitä, onko A vapautunut rakennusurakkasopimuksen velvoitteista sen perusteella, että A:n ja C:n välille on tehty sopimus, jolla A on siirtänyt C:lle rakennusliiketoimintansa ja C on ottanut vastatakseen rakennustoiminnan osalta aikaisemmin valmistuneiden kohteiden piilevistä virheistä. Yleisestä yksityisoikeudellisesta periaatteesta seuraa, että velallisen vaihdos edellyttää velkojan eli tässä tapauksessa B:n suostumusta. B ei ole nimenomaisesti suostunut siihen, kuten alemmatkin oikeudet ovat todenneet. B on kuitenkin ollut suoraan yhteydessä C:hen kylpyhuoneiden mattoja koskevan ongelman osalta, joten jää arvioitavaksi voidaanko B:n menettelyä pitää hiljaisena hyväksymisenä.
Oikeuskäytännön perusteella tilanteissa, joissa omaisuutta luovutettaessa ostaja on ottanut vastatakseen luovutettuun omaisuuteen liittyvistä myyjän veloista, on pidetty mahdollisena, että velkoja voi vaatia suoritusta suoraan ostajalta. Se ei kuitenkaan merkitse myyjän vapautumista vastuusta velkojaansa nähden. Korkein oikeus ei siten muuttanut hovioikeuden ratkaisua yksimielisin perustein.
Sen ei myöskään katsottu tapauksessa olevan kyseessä, että B olisi tiennyt rakennusvirheistä jo rakennusten valmistumisen aikaan. Jos B olisi tiennyt, olisi hän mahdollisesti menettänyt oikeutensa. B:n saatava eli korvaus A:lta ei ole lakannut yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan.
Tapaus jättää kysymysmerkin sen osalle, mitä A:n ja C:n sopimuksen ehdoissa on todella määritelty. Tosin se tuli ratkaisussa esille, että sopimus olisi kuitenkin edellyttänyt B:n hyväksyntää ja B:n ei katsottu menetelleen niin, että hän olisi sen edes hiljaisesti hyväksynyt osoittaessaan korjausvaatimuksen C:lle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa