» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa vakuutuksenottajat olivat menettäneet suuren määrän varoistaan sijoitettuaan vuosina 1999 ja 2000 sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen. Vakuutussopimuksessa sijoitusten arvonkehitys oli sidottu osakerahastoihin, jotka olivat menettäneet arvoaan. Vakuutuksenottajat vetosivat siihen, ettei vakuutusehdoissa tai sijoitusvakuutusten markkinointiaineistossa ollut mainittu, että sijoituksen pääoma voisi laskea. Vakuutuksenantaja oli antanut puutteellisia, virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Vakuutuksenottajat vaativat vakuutuksenantajaa korvaamaan alentuneet pääomat korkoineen. Vakuutuksenantaja vetosi siihen, että sijoituksen keskeiset ominaisuudet oli selvitetty asiakkaille ja korkeaa tuottoa tavoiteltaessa sidottaessa arvonkehitys osakerahastoihin pääomamenetyksen riski kasvoi. Arvonkehitys oli selvitetty suullisesti, ja kirjallisista vakuutusehdoista ilmeni, ettei vakuutuksenantaja vastaa sijoituksen arvon alentumisesta. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko vakuutuksenantaja täyttänyt lakiin perustuvan tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä.
Käräjäoikeuden mukaan tarpeellisten tietojen antamatta jättäminen tai virheellisten taikka harhaanjohtavien tietojen antaminen johtaa siihen, että vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa vakuutuksenottajalle annettujen tietojen sisältöisenä. Käräjäoikeus katsoi vakuutuksenantajan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa ja olevan vastuussa tämän perusteella vakuutuksenottajille aiheutuneesta vahingosta sijoituksen pääoman alenemisen määrän.
Hovioikeus katsoi vakuutuksenottajien saaneen tarpeelliset tiedot ja sopimusehdoista ilmenevän, ettei vakuutuksenantaja vastannut sijoitussidonnaisten säästöjen arvonkehityksestä eikä ollut vastuussa rahastojen mahdollisesta arvon alentumisesta. Ehdoista kävi myös ilmi vakuutukseen liittyvä sijoittajariski varojen arvon alenemisesta. Hovioikeus katsoi tiedonantovelvollisuuden täyttyneen ja hylkäsi vakuutuksenottajien kanteen.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden lopputulosta. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että asiakkaalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi tuodaan esille laissa edellytetyt tiedot. Asiakkaat olivat ilmoittaneet tutustuneensa vakuutusehtoihin, hinnastoon ja sopimuksen sisältöön, ymmärtäneensä ne sekä sitoutuneensa niitä noudattamaan.
Korkeimman oikeuden mukaan kokeneen sijoittajan on ymmärrettävä, että jos sijoituksenarvo on sidottu tiettyjen rahastojen osakkeiden arvon muutoksiin, siihen liittyy samankaltainen riski kuin suorassa osakesijoittamisessa. Tällöin myöskään sijoituksen pääoma ei ole turvattu. Vakuutuksenottajien katsottiin olevan kokeneita ja aktiivisia sijoittajia aikaisemman laajan sijoitustoiminnan harjoittamisen perusteella.
Tapauksessa näyttö tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä oli osapuolten välillä osittain ristiriitaista ja se perustui osin siihen, mitä osapuolet muistivat vuosien takaisten neuvotteluiden pitäneen sisällään. Korkein oikeus luotti vakuutuksenantajan kertomiin tietoihin siitä, ettei pääoman menettämisen riskiä ole kielletty neuvotteluissa kuten vakuutuksenottajat väittivät. Vakuutuksenantaja ei ollut syyllistynyt laiminlyöntiin ja oli täyttänyt lain edellyttämän tiedonantovelvollisuutensa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa