» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Turun käräjäoikeuden syytteen mukaan A oli yrittänyt murtaa turvajärjestelyn tunkeutuakseen oikeudettomasti Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan tietojärjestelmään. Tekoon oli käytetty erityistä tietokoneohjelmaa, jossa tarkoituksena oli löytää avoimia välityspalvelimia, mutta skannaus ei ollut läpäissyt palomuuria. Korvauksia vaadittiin. Käräjäoikeus tuomitsi A:n tietoliikenteen häirinnästä sakkorangaistukseen. Mahdollisuus siihen, että joku muu kuin A olisi ottanut yhteyden osuuskunnan tietojärjestelmään saaden näyttämään siltä, että yhteys oli tullut A:n koneelta oli olemassa, joten käräjäoikeus hylkäsi syytteen tietomurron yrityksestä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset.
Turun hovioikeus oli toisella kannalla. Hovioikeuden mukaan A oli syyllistynyt tietomurron yritykseen. Yhteys oli tullut A:n koneen IP -osoitteella. A ei ollut tiennyt eli myöntänyt tekoaan. Mahdollisuus siihen, että joku olisi väärentänyt IP -osoitteen ja tehnyt skannauksen näyttäen siltä, että yhteys olisi tullut A:n koneelta oli olemassa. A:n koneella oli ollut ohjelmisto, jolla teko oli voitu tehdä.
Tietomurron yritys on rikoslain mukaan rangaistavaa. Tietomurron tunnusmerkistö täyttyy, kun käytetään oikeudetta käyttäjätunnusta tai muuten murtaudutaan oikeudettomasti tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja. A on vedonnut puuttuvaan motiiviin, mutta tietojärjestelmään tunkeutumiselle ei edellytetä mitään erityistä tarkoitusta. A:n suorittama porttiskannaus soveltuu Korkeimman oikeuden esityksen mukaan tietojärjestelmän murtamiseen. Lyhykäisyydessään Korkein oikeus toteaa A:n syyllistyneen osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen. Juuri skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole uskottavaa, että ohjelmaa olisi käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen.
A on ollut tekonsa hetkellä 17-vuotias, joten hän vaati vahingonkorvauksen sovittelua, ottaen myös huomioon varallisuusolonsa ja vahingon kärsineiden varallisuusaseman. Lain mukaan näissä oloissa sovittelu on mahdollista. Korkein oikeus päätyi kuitenkin siihen, ettei vahingonkorvauksia ollut aiheellista sovitella. Tietoturvallisuus on nykymaailmassa tärkeässä asemassa ja teko on ollut luonteeltaan tahallinen. Sillä, että tekijä ei ole tiennyt kohteena olevan juuri osuuskunnan tietojärjestelmä, ei katsottu olevan merkitystä.
Voisi ajatella, että erilaiseen ratkaisuun olisi päädytty vuosikymmeniä sitten. Tietoliikenne, digitalisaatio ja teknologia ovat kuitenkin yhä tärkeämmässä asemassa nykypäivänä ja esimerkiksi juuri tietojärjestelmien tietojen suojeleminen on tärkeää. Jos vahingonkorvauksia olisi soviteltu, voisi se antaa viestin siitä, ettei teko ole ollut luonteeltaan vakava. Nykyteknologian ja tietojärjestelmien voitaisiin täten katsoa olevan vaarassa, jos vahingonkorvaukset voitaisiin vain sovitella.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa