» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli tuonut Virosta Suomeen huumausaineita autolla. B oli ollut A:n pyynnöstä matkalla mukana niin, että he näyttivät pariskunnalta. Ratkaistavana oli täten myös kysymys siitä, voitiinko B:n katsoa toimineen vilpittömässä mielessä vai ei sen suhteen, että tiesi A:n salakuljettaneen huumausaineita rajan yli, ja voitiinko sitä kautta B:n toimintaa pitää tahallisena.
A tuomittiin käräjäoikeudessa neljästä törkeästä huumausainerikoksesta kuuden vuoden vankeuteen, sillä tuodut määrät olivat suuria. B:lle oli luvattu maksaa palkkio osallistumisestaan matkalle, ja tämä lupautui matkalle huonon taloudellisen tilanteen vuoksi, vaikka väittikin epäilleensä matkan tarkoitusta. Käräjäoikeuden mukaan B:n oli olosuhteet huomioiden täytynyt tietää matkan tarkoitus. Näin ollen katsottiin, että B:llä oli ollut sellainen tietoisuus huumeista, ja matkan tarkoituksesta, että B oli tuomittu avunannosta kolmen vuoden vankeuteen.
Hovioikeus katsoi, että muun muassa ottaen huomioon A:n taloudellinen tilanne ja palkkion suuruus B:n oli täytynyt tietää matkan rikollinen tarkoitus. Lisäksi hovioikeuden mukaan B:n hyväksyvä tai vähintäänkin välinpitämätön suhtautuminen tähän matkaan puolsi B:n tahallisuutta rikoksessa. Kokonaisarvostelun perusteella hovioikeus kuitenkin katsoi, että B:n tuomio oli kohtuuton, ja sitä alennettiin kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen.
Korkeimmassa oikeudessa pääargumenttina pidettiin sitä, että avunanto edellyttää tahallisuutta. Korkein oikeus otti huomioon B:n taustan, sekä muutkin olosuhteet ennen kyseistä rikollista tapahtumaa. Korkein oikeus otti huomioon, että vastaavanlainen matka oli tehty aiemminkin, jossa B:llä ei ollut syytä epäillä, että mitään rikollista oli tapahtunut. Lisäksi B ei ole ollut aiemmin tekemisissä missään muodossa huumausaineiden kanssa. Aiemmassa tapauksessa B oli avoimesti ja yksityiskohtaisesti kertonut tapahtuneesta, eikä ollut syytä epäillä B:n tienneen rikollisesta toiminnasta. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli syytä epäillä, että jotakin laitonta kyseessä olevassa tapauksessa oli. Ei voitu pitää kuitenkaan kovin todennäköisenä, että kyseessä oli juuri huumausaineiden salakuljetus. Rikosepäilyt olivat jääneet suhteellisen epämääräisiksi, minkä vuoksi todettiin, että on pidettävä varsin epätodennäköisenä, että B olisi tiennyt rikoksen tapahtuvan. Näin ollen hovioikeuden tuomio kumottiin, ja syytteet B:tä vastaan hylättiin.
Useissa tapauksissa korkein oikeus joutuu tarkkaan pohtimaan tahallisuuden toteen näyttämistä. Käräjäoikeus ja hovioikeus joutuu useasti tuomitsemaan heikommalla näytöllä tahallisuuden toteen näyttämisen muun muassa resurssien puutteiden johdosta. Tämän vuoksi korkein oikeus päätyy useimmiten eriävään päätökseen, sillä korkein oikeus katsoo tilanteita usein myös tapahtunutta rikosta laajemminkin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa