» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asiakirjan julkisuus
Tiedon antaminen salassa pidettävästä asiakirjasta
Tapauksessa KKO:2011:99 oli kyse tilanteesta, jossa hakija oli pyytänyt saada tiedon lapseksiottamisen vahvistamista koskeneessa asiassa salassa pidettäväksi määrätystä asiakirjasta. Tilanteessa hakijaa ei oltu kuultu lainkaan asiasssa, mutta myöhemmin hän oli esittäny selvityksen siitä, että hän on lapseksi otetun biologinen isä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa katsottiin, että hänellä oli asianosaiselle kuuluva oikeus saada tieto myös siitä oikeudenkäymisasiakirjasta, joka ei ollut julkinen.
A oli hakemuksessaan käräjäoikeudelle pyytänyt, että hänelle annettaisiin jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotka liittyivät aiemmin vireillä olleeseen ja jo lainvoimaisesti ratkaistuun lapseksiottamisen vahvistamista koskevaan oikeudenkäyntiin. A oli hakemuksen mukaan kyseessä olevan lapsen isä ja täten asianosainen.
Hakemuksessa tarkoitetussa asiassa lapsen äidin kuoltua oli vahvistettu ottolapsisuhde B:n ja lapsen välillä. Käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti koska A:lla ei ollut asianosaisen asemaa lapseksiottamisen vahvistamista koskeneessa oikeudenkäynnissä, ei hänellä ole myöskään oikeutta saada tietoa muun kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Häneen ei siis sovellu oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 12 §. Jälkikäteen tehty isyyden tunnustaminen ei käräjäoikeuden mukaan tuonut asianosaisuutta jo päättyneeseen oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeus hylkäsi A:n pyynnön salaisen asiakirjan saamisesta. A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että A:lla on oikeus saada tieto tietyistä asiakirjan julkisista osista, mutta A:lla ei ole oikeutta saada tietoa sen salassapidettävältä osalta. A sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että hovioikeuden päätöstä muutetaan ja salassa pidettävän asiakirjan saamista koskeva pyyntö hyväksytään kokonaisuudessaan.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa tulee ratkaista, onko A lapseksiottamisen vahvistamista koskevassa asiassa sellainen asianosainen, jolla on oikeus oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten perusteella saada tieto oikeudenkäyntiasiakirjasta myös siltä osin, kuin se sisältää salassa pidettäviä tietoja. Korkeimman oikeuden mukaan lapsen syntymästä alkaen hänen biologisia vanhempia käsitellään ottolapsilaissa tarkoitettuina vanhempina. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään edellyttänyt, että lapsen biologisia vanhempia on kuultava lapseksiottamisesta myös siinä tapauksessa, että heidän vanhemmuuttaan ei ole oikeudellisesti vahvistettu.
A on esittänyt uskottavan selvityksen isyydestään. A:lla olisi ollut asiassa asianomaisen asema, mikäli isyys olisi ollut käräjäoikeuden tiedossa. Korkeimman oikeuden mukaan on perusteltua katsoa, että asianosaisen oikeudet saada tieto oikedenkäyntiasiakirjoista kuuluvat myös niille, joiden oikeutta asia myöhemmin esitetyn selvityksen mukaan koskee sillä tavoin, että heille olisi kuulunut asiassa asianomaisen asema. Näillä tahoilla saattaa olla tarve saada tietoonsa kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat .
Korkein oikeus katsoo siis, että A:lla on lapseksiottamisen vahvistamista koskeneen hakemusasian asianosaisena oikeus saada tietoonsa asian oikeudenkäyntiasiakirjat kaikilta osin. Korkein oikeus muuttaa hovioikeuden päätöstä vastaavalla tavalla.
Selaa lakitietoa