» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
X Oy ja Y Oyj sopivat vuonna 2009 Y Oyj:n omistamilla kiinteistöillä sijaitsevien koneiden ja laitteiden leasingrahoitusjärjestelystä. Solmittujen sopimusten mukaan Y Oyj myi omistamansa koneet ja laitteet X Oy:lle kauppakirjassa mainituin ehdoin. Sale and lease back -leasingsopimuksella X Oy vuokrasi ostamansa koneet ja laitteen takaisin Y Oyj:lle. X Oy haki leasingsopimuksen kohteena olevien koneiden ja laitteiden omistusoikeuden kirjaamista maakaaren mukaisena erityisenä oikeutena Y Oyj:n omistamiin kiinteistöihin.
Kirjaamisviranomaisena toimiva maanmittauslaitos hylkäsi X Oy:n hakemukset. Sen mukaan maakaaren mukaiset kirjaamisen edellytykset eivät täyttyneet, koska koneita ja laitteita ei ollut leasingjärjestelyn yhteydessä tuotu kiinteistöille vaan ne olivat siellä jo aikaisemmin. Maakaaren 14 luku 4 § 1 momentti 1 kohta kuuluu seuraavsti : Elinkeinotoiminnassa käytettävää, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta, rakennelmaa, konetta tai laitetta koskeva muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluva oikeus saadaan kirjata, jos esine on rakennettu tai tuotu kiinteistölle omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdoin taikka vuokraussopimuksen tai muun siihen verrattavan sopimuksen perusteella. Aikajärjestys oli siis väärä ja aiheutti sen, että sale and lease back -leasingsopimuksen yhteydessä X Oy:lle rahoitusleasingjärjestelyllä perustettua oikeutta Y Oyj:n kiinteistöihin ei voitu kirjata.
Maaoikeus oli kirjaamisviranomaisen kanssa samaa mieltä ja hylkäsi X Oy:n valituksen. Maaoikeus nosti esille maakaaren esityöt. Niiden mukaan vuokrasopimukseen otettu ehto oli pätevä ja kirjattavissa vain, jos se sisältyi alkuperäiseen sopimukseen, jonka perusteella esine oli tuotu kiinteistölle. Tämä viittasi maaoikeuden mukaan siihen, ettei sale and lease back -leasingsopimusjärjestelyyn liittyvää oikeutta ei voitu kirjata. Samaa ajatusta vahvisti myös esitöiden lausuma, jonka mukaan jos kiinteistön omistaja myi kiinteistöön kuuluvan rakennuksen tai laitteen jollekin muulle kuin kiinteistön käyttöoikeuden haltijalle, tämä ei saanut oikeuttaan kirjatuksi.
X Oy valitti asiasta Korkeimpaan oikeuteen. Myös Korkein oikeus oli sitä mieltä, että maakaaren edellä mainitun lainkohdan sanamuodon ja esitöiden nojalla kirjaamiskelpoinen ei ole sellainen järjestely, jossa kiinteistön omistaja myy kiinteistöllä jo olevat ja kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevat kiinteistön rakennukset, rakennelmat tai laitteet ja koneet toiselle taholle, kuten luotonantajalle, ja vuokraa ne takaisin itselleen kiinteistöllä käytettäväksi. Asiassa oli kuitenkin esitetty, että kyseistä lainkohtaa ei tulisi tulkita suppeasti ja Korkein oikeuskin totesi lankohdan sallivan kirjaamisen tietyissä leasingsopimuksiin perustuvissa tapauksissa. Mahdollisuus koskee kuitenkin tilanteita, jossa esine tuodaan tai rakennetaan kiinteistölle leasingsopimuksen perusteella. Nyt esillä olevan kaltainen leasingsopimus erosi edellä mainitusta leasingsopimuksesta siinä, että sopimuksen kohteena olevaa esinettä ei ole tuotu kiinteistölle leasingsopimuksen perusteella, vaan esine on jo ollut kiinteistöllä kiinteistön omistajan omistuksessa ja käytössä. Tilanteet eivät Korkeimman oikeuden mukaan olleet rinnastettavissa eikä X Oy:n oikeus siten ollut kirjaamiskelpoinen. Maaoikeuden lopputulosta ei muutettu.
Ratkaisu vahvistaa sitä periaatetta, että vain tietyt, laissa säädetyt oikeudet voidaan kirjata. Oikeuksien kirjaamiskelpoisuutta on jo aiemmin tulkittu tiukasti eikä ratkaisu poikkea siitä, vaikka tapauksessa olikin kyseessä hyvin samankaltainen tilanne, mikä laissa oli kuvattu kirjaamiskelpoiseksi. Mahdollisuus kirjaamiseen on leasingsopimuksen perusteella siis vain ja ainoastaan tilanteissa, joissa esine tuodaan tai rakennetaan kiinteistölle sopimuksen perusteella. Se ei saa sijaita kiinteistöllä ennestään.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa