» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
X:n kaupunginvaltuusto teki R Oy:n hakemuksesta päätöksen, että X:n kaupunki menee omavelkaiseen takaukseen Kuntarahoitus Oyj:n Kiinteistö Oy K Fastighets Ab:lle myöntämän lainan vakuudeksi. Kyseinen yhtiö oli hakemuksen mukaan P Oy:n omistama vuokrataloyhtiö ja P Oy on kuntien omistuksessa olevan R Oy:n tytäryhtiö.
A valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati, että päätös kumotaan lainvastaisena sillä perusteella, että X:n kaupunginjohtaja B ei ollut esteellisyydestään huolimatta poistunut valtuustosalista päätöksenteon yhteydessä. Valtuustosalissa viranhaltijoille oli osoitettu useita paikkoja. B oli istunut asiaa ratkaistaessa viranhaltijoille varatulla paikalla, mutta ei sillä paikalla, jolla hän yleensä istui. R Oy toimi samalla toimialalla kuin X:n kaupunkikonserniin tytäryhtiönä kuuluva kiinteistöosakeyhtiö. Valtuuston takauspäätöksen aikaan B oli ollut R Oy:n hallituksen jäsen. Takauspäätös oli siis koskenut X:n kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön kilpailijan lainantakausasiaa. B oli ollut asiassa esteellinen.
Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Se katsoi, että koska B oli asiaa käsiteltäessä poistunut omalta paikaltaan eikä ollut osallistunut asian käsittelyyn, kaupunginvaltuuston päätös ei ollut syntynyt virheellisessä jäjestyksessä esteellisyyden vuoksi vaikkakaan B ei ollut poistunut valtuustosalista.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallintolain mukaan virkamies ei saa olla läsnä käsiteltäessä asiaa, jos hän on esteellinen. Lisäksi virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä, ja mikäli kyseessä on monijäseninen toimielin (kuten kunnanvaltuusto), sen jäsenen esteellisyydestä päättää toimielin. Pöytäkirjamerkinnöistä ei ollut ilmennyt, että kysymystä B:n esteellisyydestä olisi käsitelty taikka että B olisi itse ilmoittanut olevansa esteellinen. B oli myös istunut viranhaltijoille varatulta paikalta eikä ollut siirtynyt kokoustilassa yleisölle varattuun tilaan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kokouksen ollessa julkinen esteellisen virkamiehen ei katsota olevan läsnä asian käsittelyssä, jos hän seuraa asian käsittelyä yleisöstä käsin.
Koska takausasian käsittelyssä ei oltu noudatettu kuntalain säännöksiä esteellisyyden ilmoittamisesta, hallintolain säännöksiä esteellisyyden ratkaisemisesta eikä esteellisen viranhaltijan pidättymisestä asian käsittelyyn osallistumisesta ja läsnäolosta sitä käsiteltäessä, korkein hallinto-oikeus totesi kaupunginvaltuuston päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Hallinto-oikeuden ja valtuuston päätös kumottiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa