Minilex - Lakipuhelin

Asianomistajat työriidassa - KKO:2014:71

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Työriitojen sovittelusta annetun lain rikkominen
    Syyteoikeus
    Asianomistaja

Tapauksessa KKO 2014:71 korkeimman oikeuden käsiteltäväksi tuli kysymys siitä, ovatko eräät yhtiöt asianomistajia työriitalain rikkomista koskevassa asiassa. Työriitalaki koskee työriitojen sovittelua. Tapauksessa oli taustalla tilanne, jossa A oli kehottanut usempaa yhtiötä pitämään työnseisauksia, jotka rikkoivat tosiasiassa lakia. Syyttäjä ja yhtiöt vaativat A:lle tuomiota työriitalain rikkomisesta. Kyseiset työnantajayhtiöt vaativat A:lta myös vahingonkorvausta. A:n mukaan syytteet olivat jätettävä tutkimatta, koska yhtiöt eivät olleet oikeutettuja kanteen nostamiseen. Käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi A:n rangaistukseen katsottuaan vahinkoa kärsineiden yritysten olevan asianomistajia. Hovioikeuden mielestä syyte oli jätettävä tutkimatta, sillä yksittäisillä työnantajilla ei voinut olla syyteoikeutta asiassa. Hovioikeus piti ainoastaan työriidan virallista vastapuolta, Teknologiateollisuus ry:tä, asianomistajana. 

Asianomistajien selvittäminen osoittautui asiassa tärkeäksi, koska syyttäjä ei voi nostaa virallista syytettä ilman asianomistajien pyyntöä. Jos yhtiöt eivät siis olisi asiassa oikeudenomistajia, ei tuomioistuin voisi käsitellä syytettä. Teknologiateollisuus ry ei ollut tehnyt rikosilmoitusta ajoissa, joten sen rooli ei tullut enää korkeimmassa oikeudessa ratkaistavaksi. Aikaisemman ratkaisukäytännön mukaan työriidan vastapuoli on kuitenkin aina myös asianomistaja. Asianomistaja tarkoittaa rikosoikeudessa sitä rikoksen kohdetta, jonka etua tai oikeutta teko on omiaan loukkaamaan. Asianomistajan rooli riippuu myös siitä, ketä rangaisussäännöksellä on tarkoitus suojata. Tapauksessa KKO katsoi, että työriitalain rangaistussäännös suojaa työnantajia vain välillisesti. Työnantajayritykset eivät siten ainakaan rangaistussäännöksen suojatarkoituksen ansiosta olleet asianomistajia. 

Toiseksi asianomistajan rooli voi syntyä sillä perusteella, että jollekin syntyy vahinkoa rikoksen perusteella. Tapauksessa yhtiöille on sinänsä syntynyt vahinkoa, jonka perusteella ne ryhtyivät vaatimaan vahingonkorvausta. Tämän lisäksi vaadittaisiin kuitenkin myös sitä, että ranagaistuksen määräämisen kriteerinä on vahingon aiheutuminen. Tässä tapauksessa A ei ollut ilmoittanut työnseisauksista ajoissa vastapuolelle. Sakkorangaistukseen liittyvässä teonkuvauksessa ei vaadita, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen aiheuttaisi vahinkoa vastapuolelle. Näin ollen yhtiöt eivät olleet asianomistajia tälläkään perusteella.

Yhtiöt eivät KKO:n ratkaisun mukaan olleet asianomistajia. Heillä oli ainoastaan oikeus esittää yksityisoikeudelliset vaatimuksensa asiassa. Yhtiöt eivät voineet saada asianomistajien asemaa vetoamalla tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttumiseen omalta kohdaltaan. Koska syyttäjällä ei kuitenkaan ole ollut oikeutta nostaa syytettä virallisen asianomistajan passiivisuuden takia, ei syytettä voitu ottaa käsiteltäväksi. KKO ei muuttanut hovioikeuden päätöstä jättää syyte tutkimatta.

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa