Minilex - Lakipuhelin

Vastuunalaisen ja äänettömän yhtiömiehen voitto

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Vastuunalaisen yhtiömiehen voitto-osuutta määritettäessä tulee ensin suorittaa korkoa hänen omaisuuspanokselleen yhtiössä. Ajatuksena on se, että yhtiömiehen sijoitettua yhtiöön omaisuuspanoksen, tulisi ideaalitilanteessa panoksen pysyä samana tai jopa kasvaa, riippuen yhtiömiehen ja yrityksen tavoitteista. Omaisuuspanos vähenee, mikäli yhtiömies nostaa yrityksestä rahaa, tai sitten mikäli toiminta on tappiollista. Jostainhan velat täytyy maksaa. Omaisuuspanos voi kasvaa, mikäli yhtiömies sijoittaa yhtiöön lisää rahaa tai sitten jättää osan yhtiön ansaitsemasta jaettavasta voitosta nostamatta ja jättää sen kasvamaan.

Ensisijaisesti yhtiön tuottama voitto jaetaan yhtiömiehille niin, että yhtiömies vastaanottaa jäljellä olevalle yhtiöpanokselleen korkolain mukaista korkoa. Ajatuksena on, että yhtiöpanosta kohdellaan ikään kuin yhtiön velkarahaa sen omistajalta tai kuten pankkitalletusta. Tämän jälkeen jäljelle jäänyt voitto-osuus jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken tasan, ellei toisin ole sovittu. Tasajaon sijaan voidaan sopia muustakin järjestelystä. Esimerkiksi jos joku vastuunalaisista yhtiömiehistä on alun perin sijoittanut yhtiöön huomattavasti toisia yhtiömiehiä enemmän varallisuutta tai vaikkapa työtä, josta kuitenkaan ei makseta erikseen palkkiota, voi olla järkevää poiketa yhtä suuresta voitto-osuudesta.

Äänettömällä yhtiömiehellä on oikeus korkoon yhtiöön sijoittamalleen pääomalle ennen vastuunalaisen yhtiömiehen pääomalle maksettavaa korkoa ja vastuunalaisen yhtiömiehen voitto-osuuden maksamista. Tämä johtuu äänettömän yhtiömiehen asemasta yhtiössä ennemmin sijoittajana kuin varsinaisena päätösvaltaisena ja vastuullisena omistajana. Äänetön yhtiömies saa korkonsa vasta yhtiön varsinaisten velkojien jälkeen, eli esimerkiksi jos yhtiöllä on pankkilainaa, niin vasta lainanlyhennysten ja korkojen maksun jälkeen, mutta kuitenkin ennen vastuunalaisten yhtiömiesten palkkioita.

Voiton jakamista rajoittaa se, mikäli yhtiömies ei ole maksanut kaikkea sitä, mikä on yhtiösopimuksessa sovittu yhtiöön sijoitettavaksi. Mikäli näin on, käytetään yhtiömiehen voitto-osuutta ensisijaisesti tämän vajauksen täyttämiseen. Tämä siis ei sinällään rajoita yhtiömiesten mahdollisuutta niin sanottujen yksityisottojen tekemiseen, mutta velvoittaa ainoastaan suorittamaan jossakin vaiheessa sovitun yhtiöpanoksen. Yhtiöpanoksen suuruudesta sovitaan yhtiösopimuksessa ja se voi olla myös luonteeltaan työtä. Jos yhtiömies siis ei tekisi lupaamaansa työtä yhtiön hyväksi, voitaisiin hänelle muutoin tulevasta voitto-osuudesta vähentää se määrä, jonka arvoinen tehtävän työn voisi katsoa työmarkkinoilla olevan.

Edellä esitetty ei vaikuta koron maksamiseen jo sijoitetulle pääomalle. Eli toisin sanoen, vaikka yhtiömies ei olisikaan maksanut sovittua yhtiöpanosta kokonaisuudessaan, niin jo maksettu osuus kerryttäisi korkoa aivan normaalilla tavalla. Ainoastaan koron jälkeen maksettava voitto-osuus pienenee. Kommandiittiyhtiön voitonjaon voi järjestää siis periaatteessa monella tavalla. Osa voitosta voidaan siis maksaa palkkiona tehdystä työstä tai sitten sopia erisuuruisista voitto-osuuksista. Lähtökohtana on kuitenkin jäljelle jäävän voiton jakaminen tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Jos voitonjakosääntöjä haluaa muuttaa laissa määrätyistä, on tämä syytä tehdä yhtiösopimuksessa kirjallisesti. Lisätietoja aiheesta saat soittamalla palvelevaan lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »