Minilex - Lakipuhelin

Varojen jakaminen: Vähemmistöosinko


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Osinko lienee yhtiön varojenjakotavoista tunnetuin ja myös tavanomaisin. Osinkoa voidaan jakaa paitsi yhtiön tuottamasta voitosta, niin myös aikaisempien tilikausien tuottamasta voitosta tai muusta vapaaseen omaan pääomaan kuuluvista varoista. Osinko on lähtökohtaisesti myös yhtiön kannalta huomattavasti velkojien koron maksamista turvallisempi ja räätälöidympi varojenjakomuoto. Osinkoahan ei ole mikään pakko maksaa vuosittain, vaan voitto voidaan periaatteessa säästää tai käyttää vaikkapa investointeihin. Toisaalta yhtiön ei ole edes lupa jakaa osinkoja tilanteessa, jossa osingonjako voisi johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen.

Vuosittainen osingon jakaminen ei siis ole lähtökohtaisesti pakollista. Osakkeenomistajien vähemmistö voi kuitenkin vaatia osingon maksua yhtiökokouksessa. Tästä käytetään yleisesti nimitystä vähemmistöosingon maksaminen. Vähemmistöosinko tuo tietynlaisen poikkeuksen siihen pääsääntöön, jonka mukaan yhtiökokouksen enemmistö voi päättää osingon jakamisesta omien mieltymystensä mukaan, kunhan osingon jakaminen ei johda maksukyvyttömyyteen. Lain mukaan vähemmistöosingolla tarkoitetaan sitä, että yhtiön tulee jakaa osakkeenomistajilleen osinkona vähintään puolet tilikauden voitosta, mikäli tätä varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, vaativat. Vaatimus tulee esittää ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä ja voitosta tulee ensin vähentää yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät.

Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa, eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Toisin sanoen ilman velkojien suostumusta ei ole mahdollista jakaa esimerkiksi osakepääomaan kuuluvia varoja lainkaan. Osakepääoman alentamiseen tarvitaan aina velkojien suostumus riippumatta siitä, onko osakepääoma esimerkiksi suurempi, kuin mitä sen lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan tarvitsisi olla. Vähemmistöosinkona jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot.

Vähemmistöosingosta on mahdollista määrätä yhtiöjärjestyksessä myös toisin. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan kuitenkin rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Toisin sanoen, jos yhtiöjärjestyksessä halutaan estää osakkeenomistajien mahdollisuus vedota tulevaisuudessa vähemmistöosinko-oikeuteensa, tulee myös vähemmistöosakkeenomistajien suostumus tähän päätökseen hankkia. Oikeutta ei voida siis jyrätä enemmistön päätöksellä. Vähemmistöosingon merkityshän on toteuttaa tietyllä tavalla osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta ja estää johdon opportunistista toimintaa. Käytännössähän osakkeiden enemmistön omistaja pystyy tekemään suuren osan yhtiötä koskevista päätöksistä muiden osakkeenomistajien tahdonkin vastaisesti. Laki on siis lähtenyt siitä, että vähemmistöön jäävät osakkeenomistajat ansaitsevat vähintään pienen taloudellisen korvauksen osakkuudestaan, vaikka heillä ei juuri muuta valtaa yhtiössä olisikaan.

Vähemmistöosinkoon ovat siis oikeutettuja kyseiset kymmenen prosenttia osakkeenomistajista edustavat osakkeenomistajat aina, kun lain mukaan yhtiö saisi jakaa osinkoa. Luonnollisesti jaettava osinko kohdistuu tällöin kaikkiin osakkeenomistajiin, eikä vain vähemmistöosinkoa vaatineeseen vähemmistöön. Osingon määrästä päätettäessä on tärkeää siis huomioida jo jaettu osinko sekä se, kuinka paljon varoja yhtiöltä on edes mahdollista jakaa. Puolet tilikauden voitosta ja 8% omasta pääomasta voidaan käsittää kuitenkin enimmäismääränä, johon vähemmistöosakkeenomistajien valtuudet riittävät. Toki yhtiökokous voi muuten vain päättää jakaa enemmänkin osinkoa. Lisätietoja vähemmistöosingosta saat soittamalla lakipuhelimeen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa