Minilex - Lakipuhelin

Rahoituksen lajit: Oma pääoma

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yhtiön rahoitus tavataan jakaa juridisesti ja kirjanpidollisesti kahteen osaan, vieraaseen ja omaan pääomaan. Jaottelu on olennaista muun muassa niin sanotun etusijajärjestyksen vuoksi. Velkaraha on nimittäin maksettava aina ensisijaisesti omalle pääomalle maksettavalle tuotolle tai muille palautuksille, jotka kohdistuvat yhtiön omistajiin. Kyse on siis pitkälti sijoittajan riskistä. Toisaalta rahamarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla vapaa kilpailu ja erilaiset tiedonantovelvollisuudet pyrkivät ohjaamaan kaikille sijoituskohteille mahdollisimman realistisen, eli niiden arvoa vastaavan hinnan. Arvo määräytyy taas lähinnä riskin perusteella. Korkea riski vaatii korkeat tuotto-odotukset ja päin vastoin. Tämä sääntö määrää myös eron oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen hinnassa.

Omalla pääomalla tarkoitetaan pääoman sijoittamista yhtiöön ennalta määräämättömäksi ajaksi. Toisin sanoen omaa pääomaa yhtiöön sijoittanut ei voi sopia saavansa sijoituksensa takaisin vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Tällainen sijoitus olisi käytännössä ehdoista riippuen joko vierasta pääomaa tai niin sanottua vieraan ja oman pääoman yhdistelmää, eli välipääomaa. Ajatuksena on se, että merkittyään yhtiön osakkeen, osakkeenomistaja ei voi vaatia yhtiöltä takaisin mitään muuta kuin tietyin edellytyksin vähemmistöosinkoa. Toisaalta osakkeenomistaja voi koska tahansa myydä osakkeet ja saada hyvässä tapauksessa enemmänkin kuin sijoituksensa takaisin. Luonnollisesti tilannetta voivat mutkistaa pienissä osakeyhtiöissä usein käytetyt osakkeen luovutettavuutta rajoittavat lunastus- ja suostumuslausekkeet. Pienen osakeyhtiön osakkeiden myyminen voi olla myös käytännössä hankalaa suppean kysynnän vuoksi.

Osakkeenomistaja saa sijoituksestaan vastineeksi oikeuden sijoitettua pääomaa vastaavaan osuuteen yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Oman pääoman sijoituksen vastineeksi yhtiö antaa sijoittajalle asiakirjan eli osakkeen, josta ilmenee omistusoikeus osaan yhtiöstä sekä sijoittajalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Käytännössä osakkeeseen ei useinkaan liity muita velvollisuuksia kuin olla ajamatta omaa etuaan yhtiössä muiden osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella. Joskus esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiöihin voi liittyä erityisten maksujen, ns. yhtiövastikkeen suorittamisvelvollisuus. Mikäli sijoitus tehdään suoraan nk. vapaan oman pääoman rahastoon, ei sijoittajalle anneta tästä sijoituksesta vastineeksi osaketta eikä muutakaan vastinetta. Tällöin kyse on vain suorasta sijoituksesta yhtiöön, mikä on mahdollista tosin toteuttaa nykyisessä nimellisarvottomassa järjestelmässä myös tekemällä sijoitus osakepääomaan suoraan.

On mahdollista, että yhtiössä on useita erilajisia osakkeita, jotka tuottavat osakkeenomistajalle erilaiset oikeudet ja velvollisuudet. Osakeyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat yhtiön osakepääoma sekä arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa. Vapaa oma pääoma on nimensäkin mukaisesti ns. vapaata riistaa. Sitä voi vapaasti jakaa osakkeenomistajille, eikä sen suuruudelle ole vähimmäismäärää toisin kuin sidottuun pääomaan sisältyvälle osakepääomalle.

Kuten alussa mainittiin, on eräs suuri ero oman ja vieraan pääoman välillä nimenomaan sijoitusten tuotto-odotusten suuruudessa. Oman pääoman tuotto-odotus on aina suurempi, sillä niin on riskikin. Vieraan pääoman sijoittaja saa sijoituksensa takaisin suuremmalla todennäköisyydellä. Sama pätee korkotuloihin. Oman pääoman sijoittaja saa tuottoa vain, jos yhtiöllä menee hyvin ja se tuottaa käytännössä voittoa liiketoiminnastaan. Tässä mielessä osakkeenomistajat ovat aina enemmän riskinhakuisia kuin esimerkiksi velkakirjoihin sijoittavat. Tämän vuoksi on myös tärkeää, että osakkeenomistajilla on mahdollisuus kuitenkin vaikuttaa yhtiön toimintaan äänestämällä sekä saada riittävästi tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Lisätietoa aiheesta saat soittamalla lakipuhelimeen.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa