Minilex - Lakipuhelin

Perillisen oikeus hyvitykseen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perilliselle perittävän kuoleman jälkeen annettavan hyvitys perustuu jo tehdyn työn kohtuulliseen korvaamiseen. Perillisellä voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti auttanut omalla työpanoksellaan perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa, muttei ole saanut tästä kohtuullista korvausta perittävän elinaikana.  

Perillinen voi vaatia hyvitystä jäämistöstä, vaikkei hänen ja perittävän välillä olisi ollut erillistä sopimusta työn tekemisestä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että perillinen on tehnyt perittävälle työtä korvauksetta siinä toivossa, että perittävä muistaisi häntä testamentilla. Jos perittävä ei tällaisessa tilanteessa muistakaan perillistä testamentissaan toivotulla tavalla, voi perillinen vaatia lain mukaista hyvitystä. Perillisellä on oikeus vaatia hyvitystä tekemästään työstä, vaikka työntekoon olisi osallistunut hänen lisäkseen myös palkattua työvoimaa. Kuitenkaan tilanteessa, jossa perillinen on itse omilla varoillaan palkannut ulkopuolisen henkilön tekemään työtä perittävän hyväksi, ei hän voi vaatia hyvitystä itselleen.

Hyvitystä on mahdollista vaatia enintään viiden vuoden ajalta. Vaikka perillinen olisi auttanut perittävää kauemmin kuin viisi vuotta, hän ei voi saada viisi vuotta ylittävältä ajalta hyvitystä. Hyvityksen saaminen ei edellytä, että työtä olisi tehty perittävän kuolemaan saakka. Hyvitystä ei kuitenkaan voi saada työstä joka on suoritettu aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa. Työtä, jota perillinen on tehnyt perittävän hyväksi ennen kuin täytti 18 vuotta, ei myöskään oteta huomioon hyvitystä annettaessa.  

Hyvityksen kokonaismäärään vaikuttavat muun muassa tehdyn työn laatu ja määrä, jäämistön varat ja perillisen saamat luontaisedut tai muut vastikkeet. Luontaisetu saattaa olla esimerkiksi vapaa asuntoetu tai ruoka. Myös muut erityiset asianhaarat voivat vaikuttaa hyvityksen lopulliseen määrään. Tällaisia erityisiä asianhaaroja voivat olla esimerkiksi perittävän tekemät palvelukset hyvityksen vaatijan hyväksi tai se, että perittävän avustaminen on tapahtunut selvästi hyväntekeväisyyden tarkoituksessa. Mikäli usealla on oikeus saada hyvitystä ja kaikki varat eivät riitä hyvitysten täysimääräiseen suorittamiseen, on hyvityksiä soviteltava. Hyvitykset on soviteltava siten, että niiden määrät ovat hyvityksensaajien tarpeiden mukaisia ja olosuhteet huomioon ottaen muutoinkin kohtuullisia. Hyvityksen antamisella ei saa loukata lakiosaperillisen oikeutta lakiosaan eikä lesken oikeutta pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Hyvitystä on vaadittava viimeistään perinnönjaossa.

Lakimies osaa parhaiten auttaa hyvitykseen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Tämän vuoksi kannattaakin kääntyä ammattilaisen puoleen, mikäli hyvitykseen liittyvät seikat askarruttavat.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa