Minilex - Lakipuhelin

Oikeudenkäyntikelpoisuus siviiliprosessin edellytyksenä

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Oikeudenkäyntikelpoisuus tarkoittaa henkilön kykyä käydä itsenäisesti oikeutta ja ryhtyä päteviin prosessitoimiin. Oikeudenkäyntikelpoisuus on siis kelpoisuutta käyttää itse puhevaltaa oikeudenkäynneissä. Jos asianosaisella ei ole oikeudenkäyntikelpoisuutta, tarvitsee hän oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntikelpoisen edustajan käyttämään puolestaan puhevaltaa. Oikeushenkilöt eivät sinällään ole oikeudenkäyntikelpoisia, vaan niiden puhevaltaa oikeudenkäynneissä käyttävät edustajat.

Oikeudenkäyntikelpoisuus on pääsääntöisesti yhteydessä yksityisoikeudelliseen oikeustoimikelpoisuuteen. Luonnollisen henkilön oikeudenkäyntikelpoisuus riippuu siis pitkälti hänen täysivaltaisuudestaan. Jos henkilö on täysi-ikäinen eikä häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi, on hän myös oikeudenkäyntikelpoinen. Vajaavaltaisen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää asiasta riippuen joko edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa hänen puhevaltaansa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu laillinen edustaja.

Vajaavaltaisella henkilölläkin on tietyissä asioissa oikeudenkäyntikelpoisuus eli oikeus käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynnissä. Vajaavaltainen voi ensinnäkin käyttää itse puhevaltaansa asioissa, jotka koskevat varallisuutta, jota hänellä on oikeus vallita. Toiseksi vajaavaltainen voi käyttää itse puhevaltaa asioissa, jotka koskevat oikeustoimia, joita hänellä on oikeus itsenäisesti tehdä. Kolmanneksi vajaavaltainen voi käyttää itse puhevaltaansa asioissa, jotka koskevat hänen henkilöään, esimerkiksi isyyttä koskevissa asioissa, jos hän on täysi-ikäinen ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäisellä on itsenäinen puhevalta henkilöään koskevissa asioissa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Näissä asioissa alaikäisen huoltajalla tai lakimääräisellä edustajalla on kuitenkin alaikäisen lisäksi puhevalta.

Täysi-ikäisen henkilön, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on julistettu vajaavaltaiseksi, puhevaltaa käyttää edunvalvoja. Edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Edunvalvojalla ja hänen päämiehellään on tältä osin rinnakkainen puhevalta. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on kuitenkin ratkaiseva edellyttäen, että hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Edunvalvojalla on oikeus käyttää yksin päämiehensä puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Tuomioistuin voi kuulla vajaavaltaisen edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa sellaisessakin asiassa, jossa vajaavaltaisella on oikeus itse yksin käyttää puhevaltaansa, jos kuuleminen vajaavaltaisen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi.

Edunvalvoja voidaan myös määrätä pelkästään oikeudenkäyntiä varten. Jos asianosainen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä tai jos asianosaisen edunvalvoja on esteellisyyden vuoksi tai muusta syystä estynyt käyttämästä siinä puhevaltaa, tuomioistuin, jossa oikeudenkäynti on vireillä, voi viran puolesta määrätä asianosaiselle edunvalvojan oikeudenkäyntiä varten. Edunvalvojan määräämisen tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että oikeudenkäynti voisi kyseisissäkin tapauksissa päättyä asiallisesti oikeaan tulokseen.

Oikeudenkäyntikelpoisuus on ehdoton prosessinedellytys, jonka puuttumisesta voi seurata kanteen jättäminen tutkimatta. Tosin tuomioistuimen tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin laillisen edustajan saamiseksi oikeudenkäyntiin käyttämään asianomaisen puhevaltaa ja näin korjaamaan puutteen prosessinedellytyksessä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »