Mikä on esitutkinta?

Esitutkinta suoritetaan silloin, kun on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen. Epäily voi syntyä esimerkiksi rikosilmoituksen myötä tai jotakin muuta kautta. Tutkinta tulee toimittaa ilman aiheetonta viivytystä. Esitutkinnassa tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut. Tarkoituksena on saada tieto siitä, millaista vahinkoa rikoksella on aiheutettu sekä millaista hyötyä sillä on saatu. Lisäksi tutkinnan aikana selvitetään se, ketkä kaikki ovat asianosaisia asiassa. Esitutkinnassa otetaan huomioon uhrin vaatimukset sekä mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi. Esitutkinnan aikana poliisi kuulustelee rikoksen uhria, epäiltyä ja todistajia. Myös todisteiden hankkiminen kuuluu esitutkintavaiheeseen. Poliisi voi hankkia todisteita esimerkiksi ottamalla valokuvia rikospaikalta. Esitutkinnan päättyessä poliisi kokoaa kertyneestä materiaalista esitutkintapöytäkirjan. Tähän pöytäkirjaan on rikoksen uhrilla ja rikoksesta epäillyllä oikeus tutustua. Esitutkintapöytäkirjaa on myös mahdollista uhrin ja epäillyn pyynnöstä täydentää. Lopuksi poliisi lähettää esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle, jonka tehtävänä on harkita, onko asiassa syytteen nostamiselle aihetta.

Milloin esitutkinta käynnistyy?

Esitutkinta käynnistyy silloin, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Epäily voi pohjautua poliisille tehtyyn rikosilmoitukseen, mutta rikosilmoitus ei ole edellytys esitutkinnan aloittamiselle. Epäily rikoksesta voi syntyä myös muuta kautta. Rikosilmoitus on mahdollista tehdä henkilökohtaisesti, edustajan välityksellä, puhelimitse tai kirjallisesti. Tietyissä tilanteissa ilmoitus on mahdollista tehdä myös sähköisten viestintävälineiden kautta. Ilmoitus voi olla myös nimetön ilmianto.

Jos joku ilmoittaa rikokseksi epäilemästään tapahtumasta esitutkintaviranomaiselle, tämän on viipymättä kirjattava ilmoitus. Ilmoitusta ei tarvitse ottaa vastaan ainoastaan niissä tilanteissa, joissa kuvaillusta tapahtumainkulusta on selvästi pääteltävissä, ettei sen pohjalta ole valtuuksia ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Ilmoitusta ei ole kirjattava esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa joku haluaa tehdä rikosilmoituksen päässään kuuluvista äänistä. Tämän pohjalta viranomaiset eivät tietenkään voi käynnistää tutkintaa. Viranomaisen tehtävänä ei kuitenkaan ole suhtautua ilmoittajiin ennakkoluuloisesti rikoksen ilmoitusvaiheessa. Näin ollen kynnys ilmoittamiselle kannattaa pitää matalalla. Ilmoittajan ei tarvitse itse tietää, mikä rikos tapauksessa on kyseessä tai tuleeko mihinkään toimenpiteisiin ryhtyä. Tämä on viranomaisen tehtävä. Ilmoitusta ei automaattisesti jätetä kirjaamatta edes sen puutteellisuuden vuoksi, vaan viranomainen pyytää tarvittaessa siihen täydennystä. Ilmoituksen vastaanottaminen ei riipu myöskään siitä, pitääkö vastaanottaja tapahtunutta rikoksena. Jos ilmoituksen tekijä katsoo rikoksen tapahtuneen, ilmoitus otetaan vastaan huolimatta siitä, mitä ilmoituksen vastaanottaja on tilanteesta mieltä. Poikkeuksena tähän on edellä mainitut selkeästi perusteettomat tapaukset. Viranomainen kirjaa ilmoituksen perusteella tarvittavat tiedot tapahtumasta sekä sen asianosaisista. Ilmoitus on kirjattava viipymättä. Tämän ilmaisun on katsottu tarkoittavan muutamaa päivää. Ilmoitus on mahdollista tehdä mille tahansa esitutkintaviranomaiselle. Mikäli ilmoitus saapuu sellaiselle viranomaiselle, jonka tehtäviin ei kuulu kyseisten asioiden käsittely, viranomainen siirtää asian eteenpäin oikealle esitutkintaviranomaiselle.

Asianomistajarikoksissa esitutkinta toimitetaan vain silloin, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Asianomistajarikos on sellainen rikos, jossa syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta. Asianomistaja on se taho, jonka oikeutta on rikoksella loukattu. Esimerkiksi yli 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan vaatimusta. Näin ollen syytteen nostamisen edellytyksenä on se, että ahdistelun uhri haluaa saattaa tekijän vastuuseen. Joissain tilanteissa vaatimusta ei edellytetä, mikäli tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Miten esitutkinta etenee?

Ilmoituksen jälkeen esitutkinnassa arvioidaan, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdyttävä. Kriteerinä esitutkinnan aloittamiselle on se, että on syytä epäillä, että rikos on tehty. Kynnys esitutkinnan aloittamiselle ei ole kuitenkaan kovinkaan korkealla. Esitutkinnan aloittaminen ei edellytä sitä, että rikoksesta oltaisiin varmoja. Edellytyksenä ei ole edes se, että rikokselle olisi suuri todennäköisyys. Tämä johtuu siitä, että esitutkinnan tehtävänä on nimensä mukaisesti rikosten tutkiminen. Esitutkintavaiheessa ei tarvitse vielä ottaa kantaa muuhun. Esitutkinnan aloittamiseksi ei kuitenkaan riitä pelkkä ilmoitus, että rikos on tapahtunut, vaan tarvitaan myös jotain konkreettista väitteen tueksi. Mikäli rikoksen toteennäyttäminen on kuitenkin vaikeaa, tämä ei saa olla esteenä. Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan.

Poliisin tehtävänä on tutkinnan aikana selvittää se, minkä rikoksen tunnusmerkistöön teko soveltuu. Vaikka ilmoittaja olisi ilmoittanut teon pahoinpitelynä, esitutkintaviranomainen ei ole tähän tunnusmerkistöön sidottu, vaan voi tutkia asiaa esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn nimikkeellä. Mikäli sellaista tunnusmerkistöä, johon teko soveltuisi, ei löydy, ei esitutkinnan suorittamiselle ole aihetta.

Esitutkinnassa tulee päättää siitä, otetaanko asia käsiteltäväksi täysimääräisessä tutkinnassa, suppeassa tutkinnassa vai päätetäänkö asian suhteen luopua toimenpiteistä. Suppeassa esitutkinnassa käsitellään sakkojen ja rikesakkojen määräämistä koskevat seikat. Siinä selvitetään ainoastaan ne seikat, jotka ovat välttämättömiä sakon tai rikesakon antamiseksi. Tätä merkittävämmät rikokset käsitellään täysimääräisessä tutkinnassa. 

Esitutkinnassa selvitetään, mitä on tapahtunut, kenelle on tapahtunut ja mitä tästä on seurannut. Keskeistä esitutkinnassa on sen selvittäminen, onko tapahtunut teko tai laiminlyönti ylipäätään rikos. Jos teko tai laiminlyönti todetaan rikokseksi, tulee esitutkinnassa selvittää, ketkä ovat olleet osallisena teossa tai laiminlyönnissä. Tutkinnassa selvitetään myös, minkälaista vahinkoa rikoksella on aiheutettu ja minkälaista hyötyä rikoksella on saatu. Tarkoituksenmukaista on, että rikoksella saatu laiton hyöty pyritään saamaan pois rikokseen osallisilta tai muilta, jotka ovat rikoksen johdosta hyötyneet. Esitutkinnassa voidaan täytäntöönpanna myös menettämisseuraamus ja vahingonkorvaus. Esitutkinnassa on tarkoituksena selvittää myös se, ketkä ovat kyseenomaiseen rikokseen asianosaisia. Asianosaisia rikoksessa ovat asianomistajat, rikoksesta epäillyt ja muut henkilöt, joiden oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa. Esitutkinnan aikana selvitetään asianomistajan halukkuus yksityisoikeudelliseen korvaukseen rikoksesta sekä se, suostuvatko asianosaiset asian käsittelyyn käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn muodossa.

Se, mitä esitutkinnassa konkreettisesti tapahtuu, riippuu hyvin pitkälti siitä, minkälaista rikosta tutkinta koskee. Esitutkintaviranomainen voi selvittää tapahtunutta rikosta tiedustelemalla tapahtumista henkilöiltä sekä puhuttelemalla ja kuulustelemalla heitä. Tekninen rikostutkinta on yksi esitutkinnan tärkeä osa. Tekninen tutkinta koskee aineellisten todisteiden hyödyntämistä rikoksen selvittämiseksi. Teknisessä tutkinnassa rikospaikka tutkitaan ja suoritetaan laboratoriotutkimuksia. Apuna tutkinnassa voivat olla useat tieteenalat kuten lääketiede, kemia, fysiikka ja psykologia. Esimerkiksi lääkäri voi suorittaa ruumiinavauksessa kuolemansyytutkinnan ja psykologi voi pyrkiä selvittämään ihmisen käyttäytymistä rikoksen aikana.

Esitutkinta tulee toimittaa ilman aiheetonta viivytystä. Laissa ei ole määritelty tiettyä yleistä aikarajaa, jonka puitteissa esitutkinta olisi suoritettava. Esitutkinnan kestoon vaikuttavat asian erityispiirteet kuten rikoksen laatu ja laajuus. Ajan suhteen on kuitenkin huomioitava se, ettei syyteoikeus pääse ajan kuluessa vanhentumaan. Asianomistajalle tulee myös tarvittaessa jäädä tarpeeksi aikaa itsenäisen syytteen nostamiseen. Esitutkinnan tavoite ei ole mahdollisimman nopea suoritus, vaan se, että rikos tulee selvitetyksi riittävällä huolellisuudella. Esitutkinnat on mahdollista asettaa tärkeysjärjestykseen, jos viranomainen kärsii resurssipulasta. Tällöin merkittävimmät ja lähimpänä vanhentumista olevat rikokset tutkitaan ensin. Myös tämä vaikuttaa siihen, ettei suhteellisen samanlaistenkaan rikosten käsittelyaika esitutkinnassa ole aina sama. Mikäli henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta joka ei ole kokonaisuutena arvioiden vähäinen, esitutkinta on toimitettava kiireellisesti. Kiireellisesti tutkitaan myös nuorten henkilöiden tekemät rikokset, mikäli epäilty on alle 18-vuotias tai rikos on tehty alle 15-vuotiaana. Esitutkinta on toimitettava kiireellisesti myös, jos asianomistaja on alle 18-vuotias ja häneen kohdistunut epäilty rikos on seksuaalirikos tai henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunut rikos. Esitutkinnassa käytettävien toimenpiteiden tulee olla suhteessa selvitettävään rikokseen, selvitettävän asian selvittämistarpeeseen sekä toimenpiteen kohteena olevan henkilön ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin seikkoihin nähden.

Jos kyseessä on asianomistajarikos, asianomistajalla on missä tahansa tutkinnan vaiheessa oikeus vaatia esitutkintatoimenpiteiden keskeyttämistä. Jos taas rikos on virallisen syytteen alainen, esitutkinta on aina suoritettava loppuun asti. Esitutkinta loppuu, kun asian selvittämiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Kun syyteharkinnassa tarvittava aineisto on saatu kasaan, esitutkintaa ei ole enää tarvetta jatkaa. Kun esitutkinta loppuu, asia toimitetaan eteenpäin syyttäjälle, joka harkitsee nostaako hän syytettä asian suhteen. Niissä tapauksissa, joissa jo esitutkinnassa todetaan, ettei mitään rikosta ole tapahtunut, asiaa ei laiteta enää eteenpäin syyttäjälle.

Missä tilanteissa esitutkinta voidaan jättää suorittamatta tai lopettaa?

Esitutkintatoimenpiteet voidaan jättää suorittamatta seuraavissa tapauksissa:

• Rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Lisäksi rikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen eikä asianomistajalla ole vaatimuksia asian suhteen.
• Syyttäjän määräyksestä silloin, jos syyttäjä tulisi jättämään asiassa syytteen nostamatta eikä kenenkään tärkeä etu vaadi syytteen nostamista.
• Syyteoikeus rikoksesta on vanhentunut.
• Syyttäjän määräyksestä joissain tilanteissa silloin, jos esitutkinnassa on useampi saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia ja epäilty on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittämistä. Syyttäjä ottaa päätöksessään huomioon asian laadun ja asiaa koskevat vaatimukset, käsittelystä aiheutuvat kustannukset ja siihen kuluva aika sekä muut seikat. Näissä tilanteissa esitutkintatoimenpiteistä luopuminen koskee vain osaa rikoksista.
• Syyttäjän määräyksestä silloin, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen.
• Asianomistaja ei vaadi tekijälle rangaistusta asianomistajarikoksessa.
• Asianomistaja vaatii esitutkinnan keskeyttämistä.

Yhteenveto

• Kun on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen, suoritetaan esitutkinta.
• Esitutkinta voi käynnistyä usealla eri tavalla, esimerkiksi rikosilmoituksen pohjalta.
• Esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus epäillystä rikoksesta.
• Asianomistajarikosten esitutkinta toimitetaan vain silloin, jos asianomistaja on ilmoittanut vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.
• Asianomistajarikoksen esitutkinta voidaan keskeyttää asianomistajan vaatimuksesta, mutta virallisen syytteen alaiset rikokset tutkitaan aina. 
• Esitutkinnan aikana pyritään selvittämään mitä on tapahtunut, millaista vahinkoa on aiheutettu, millaista hyötyä siitä on saatu ja ketkä ovat asianosaisia.
• Rikoksen nimike voi muuttua esitutkinnan aikana esimerkiksi pahoinpitelystä törkeäksi pahoinpitelyksi. 
• Tekninen rikostutkinta on esitutkinnan osa, jossa tutkitaan aineellisia todisteita rikoksen selvittämiseksi esimerkiksi laboratoriotutkimusten avulla. 
• Esitutkinnan päättyessä poliisi kokoaa esitutkintapöytäkirjan, jossa esitetään tutkinnan aikana kertynyt materiaali.
• Esitutkinta tulee toimittaa ilman aiheetonta viivytystä, mutta kestoon voi vaikuttaa useat eri seikat, kuten rikoksen laatu ja laajuus, syyteoikeuden vanheneminen ja viranomaisten resurssien määrä.

Summary in English

• When there is a reson to suspect that a crime has occurred, a preliminary investigation is conducted.
• The preliminary investigation can be started in several different ways, for example based on an offense report.
• The preliminary investigation authority must immediately record a report of a suspected crime.
• The preliminary investigation of crimes related to the plaintiff is only conducted if the person concerned has announced that they demand punishment for the person who committed the crime.
• The preliminary investigation of a crime involving a plaintiff can be suspended at the request of the plaintiff, but crimes subject to official charges are always investigated.
• During the preliminary investigation, the aim is to find out what has happened, what kind of damage has been caused, what kind of benefit has been obtained and who are involved.
• The title of the crime can change during the preliminary investigation, for example from assault to aggravated assault.
• Technical criminal investigation is a part of the preliminary investigation, where material evidence is examined to investigate the crime, for example with the help of laboratory tests.
• At the end of the preliminary investigation, the police compiles a report of the preliminary investigation, which presents the material gathered during the investigation.
• The preliminary investigation must be completed without undue delay, but the duration can be affected by several different factors, such as the quality and scope of the crime, the statute of limitations and the amount of resources of the authorities.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Onko rikoksesta pakko tehdä ilmoitus?

Suomessa ei lähtökohtaisesti ole yleistä pakkoa ilmoittaa rikoksista. Poikkeuksen tähän muodostavat eräät törkeät rikokset, kuten joukkotuhonnan tai hyökkäysrikoksen valmistelu. Näistä rikoksista on lain mukaan pakko tehdä ilmoitus viranomaisille.

2. Kuka voi tehdä rikosilmoituksen?

Rikosilmoituksen voi periaatteessa tehdä kuka tahansa. Ensisijaisesti oikeudella tehdä rikosilmoitus on haluttu tuoda asianomistajalle eli rikoksen uhrille keino reagoida häntä kohtaan väärin tehtyyn tekoon. Ilmoituksen ei kuitenkaan tarvitse tulla asianomistajalta, vaan sen voi tehdä myös esimerkiksi teon nähnyt sivullinenkin. Tietyissä rikoksissa myös syyttäjällä on oikeus aloittaa tutkinta, vaikkei kukaan rikoksesta ilmoittaisikaan.

3. Onko esitutkintaa mahdollista enää myöhemmin jatkaa, jos se on kerran lopetettu?

Jos esitutkinta on lopetettu syyttäjän päätöksestä, koska syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista, esitutkinta on mahdollista aloittaa uudelleen, jos siihen on perusteltu syy asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi. Samoin tutkintaa on mahdollista jatkaa uudelleen, jos ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi siihen on perusteltu syy ja esitutkintatoimenpiteet on lopetettu sen vuoksi, että kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä odotettavissa olevaan seuraukseen nähden.

4. Mitä oikeuksia asianomistajalla on esitutkinnassa?

Asianomistajalla eli rikoksen uhrilla on oikeus saada esitutkintaviranomaiselta ilmoitus omista oikeuksistaan ilman aiheetonta viivytystä. Asianomistajalla on käytettävissään tukipalveluita ja tietyin edellytyksin asianomistajalla voi olla oikeus oikeudenkäyntiavustajaan tai tukihenkilöön. Mahdollisesti asianomistajalla voi myös olla oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja avustajaan. Asianomistajan oikeuksiin kuuluu oikeus tulkkaukseen ja olennaisten asiakirjojen käännöksiin. Asianomistajalle tarjotaan mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen korvausvaatimus ja mahdollisuus siihen, että syyttäjä ajaa tätä vaatimusta asianomistajan puolesta. Asianomistajan suojelemiseksi on käytettävissä erilaisia keinoja, jos niille on tarve asianomistajan terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan uhan vuoksi. Asianomistajalla on oikeus saada tieto sellaisesta päätöksestä, joka koskee esitutkinnan toimittamatta jättämistä, lopettamista tai päättämistä siten, että asiaa ei saateta syyttäjän harkittavaksi taikka syyttämättä jättämistä. Jos asianomistaja kutsutaan oikeuteen asian selvittämisen vuoksi, hänellä on oikeus saada korvaus todistelustaan. Lisäksi asianomistajalla on oikeus saada tieto asian käsittelystä, tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta sekä rikosasiassa annetusta tuomiosta. Näistä kaikista asianomistajan oikeuksista esitutkintaviranomainen on asianomistajaa velvollinen informoimaan.

5. Mitä oikeuksia epäilyllä on esitutkinnassa?

Ensinnäkin henkilölle tulee ilmoittaa siitä, että häntä epäillään rikoksesta. Viipymättä ja viimeistään ennen epäillyn kuulemista hänelle on ilmoitettava seuraavista epäillyn oikeuksista:

• Oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa.
• Oikeus puolustajaan tietyin edellytyksin.
• Oikeus oikeusapuun ja avustajaan tietyin edellytyksin.
• Oikeus saada tieto rikoksesta, josta häntä epäillään.
• Oikeus saada tieto rikosepäilyä koskevista muutoksista.
• Oikeus tulkkaukseen ja olennaisten asiakirjojen käännökseen tietyin edellytyksin.
• Oikeus vaieta ja olla muutoinkin myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen.

Lisäksi rikoksesta epäillyllä on monia muitakin oikeuksia, joista ei välttämättä erikseen ilmoiteta. Muun muassa rikoksesta epäiltyä tulee kohdella esitutkinnassa syyttömänä. Esitutkinnassa on myös selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet. Esitutkintatoimenpiteiden tulee olla suhteessa selvitettävään rikokseen, selvitettävän asian selvittämistarpeeseen sekä toimenpiteen kohteena olevan henkilön ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden. Kenenkään oikeuKuuksiin ei saa esitutkinnassa puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Kiinniotetulla, pidätetyllä tai vangitulla rikoksesta epäilyllä on oikeus pitää luottamuksellisesti yhteyttä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse.

6. Mitä kuulustelussa tapahtuu?

• Kuulusteluje avulla poliisi kerää tietoja rikoksen tutkintaa varten. Mikäli poliisi haluaa kuulustella jotain henkilöä, hänet kutsutaan kuulusteluun puhelimitse, postitse tai sähköpostitse. Vakavimmissa rikoksissa poliisi voi ottaa itse epäillyn kiinni. Kuulustelu on keskustelu poliisin ja kuulusteltavan välillä, jossa poliisi pyrkii selvittämään asiaa. Mikäli tarve vaatii, kuulustelutilanteeseen voidaan järjestää paikalle tulkki. Kuulustelussa voi olla mukana avustaja, eli asianajaja tai luvan saanut lakimies. Avustaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja neuvoa kuulusteltavaa prosessin etenemisessä. Rikoksen uhri voi ottaa mukaan tukihenkilön. Kuulustelua ei voida toimittaa, mikäli henkilö on liian päihtynyt. Poikkeuksena tässä on kuulustelun välttämättömyys asian selvittämiseksi. Lisäksi järkytys tai muu mielenterveyden häiriö voi olla esteenä kuulustelun asianmukaiselle toimittamiselle. Uuden ajakohdan sopimisesta poliisi voi neuvotella henkilön, tämän läheisten tai lääkärin kanssa. Kuulustelusta kootaan kuulustelupäytäkirja, joka on osa esitutkintapöytäkirjaa. Kuulustelupöytäkirjasta ilmenee kuulusteltavan kerronta tapahtuneesta, sekä vastaukset kysymyksiin. Kuulusteltava ei saa nähdä kuulustelupöytäkirjaa ennen kuin esitutkintapöytäkirja on täysin valmis.

Aiheesta muualla

• Rikoksen tutkinta (Poliisi)
• Mikä on esitutkinta? (Rikosuhripäivystys)
• Esitutkinta (Syyttäjälaitos)
• Esitutkintalaki (Finlex)