Liikesalaisuus on salaista ja taloudellisesti arvokasta tietoa, joka on vain tiettyjen henkilöiden saatavilla. Yritysten hallussa on paljon sellaista liikesalaisuuksiksi katsottavaa tietoa, jota ei haluta kilpailijoiden tietoon. Tästä syystä liikesalaisuuksia suojataan esimerkiksi salassapitosopimuksin. Liikesalaisuuksien suojasta säädetään myös liikesalaisuuslaissa ja rikoslaissa. Liikesalaisuuksia koskee käyttämis- ja ilmaisukielto. Liikesalaisuus ei ole yksinoikeus, vaan sama tieto voi olla samanaikaisesti usean eri tahon liikesalaisuus. Aikaisemmin on puhuttu liikesalaisuuden lisäksi myös ammattisalaisuudesta. Nykyään liikesalaisuudella tarkoitetaan myös ammattisalaisuutta. Liikesalaisuus on aineeton oikeus eli immateriaalioikeus, joka kuuluu omaisuudensuojan piiriin. Omaisuudensuoja on turvattu Suomen perustuslaissa.

Liikesalaisuuden määritelmä

Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka täyttää seuraavat kolme vaatimusta: 

1. Tieto on salaista.
2. Tiedolla on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa.
3. Tiedon haltija on pyrkinyt salaamaan tiedon.

Tieto on salaista, kun se ei ole tällaisia tietoja tavallisesti käsitteleville yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla. Tiedon tulee olla vain rajoitettujen henkilöiden tiedossa. Liikesalaisuus ei kuitenkaan ole yksinoikeus, vaan useammalla taholla voi olla yhtä aikaa sama liikesalaisuus. Esimerkiksi saman alan yritykset voivat olla tietoisia samasta liikesalaisuudesta. 

On kuitenkin huomattava, ettei ammattitaidon piiriin kuuluvaa taitoa ja kokemusta voida pitää liikesalaisuutena. Esimerkiksi alan yleiseen koulutukseen kuuluva tieto tai tavanomaisella työskentelyllä hankittu kokemus eivät ole liikesalaisuuksia. Tuomioistuimen on tapauskohtaisesti arvioitava, onko kyseessä liikesalaisuus vai tavanomainen ammattitaito. Tiedon luonnetta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa tiedon sijainti, yksityiskohtaisuus ja tunnettavuus. Jos tieto on vain muistinvaraista, suurpiireistä ja laajan joukon tiedossa, ei se todennäköisesti ole katsottavissa liikesalaisuudeksi. Sen sijaan, jos tieto on tallennettu esimerkiksi asiakirjaan, se on yksityiskohtaista ja vain harvan yrityksen tiedossa, katsotaan tieto todennäköisesti liikesalaisuudeksi.

Tiedolla tulee olla taloudellista arvoa juuri sen vuoksi, että tieto on salaista. Jos kyseinen tieto olisi julkista, sillä ei enää olisi yhtä suurta rahallista arvoa. Tiedon paljastuminen voi aiheuttaa yritykselle taloudellista vahinkoa tai kilpailuaseman heikkenemistä. Liikesalaisuuden taloudellinen arvo ei edellytä sitä, että tietoa on jo hyödynnetty taloudellisesti. Riittää, että on olemassa mahdollisuus tiedon taloudelliseen hyödyntämiseen. Tavallisesti yksityiselämään liittyvä tieto ei voi olla liikesalaisuus, vaan tiedolla on oltava yhteys nimenomaan elinkeinotoimintaan. Jos liikesalaisuus julkaistaan tai se menettää taloudellisen arvonsa, sitä ei enää suojata lain nojalla.

Tiedon laillisen haltijan on täytynyt ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedot salassa. Liikesalaisuuksia käsittelevien henkilöiden täytyy olla tietoisia käsiteltävien tietojen luottamuksellisuudesta. Tiedon laillinen haltija voi suojata tietojaan esimerkiksi tietojärjestelmien turvajärjestelyillä ja salassapitosopimuksilla. 

Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi asiakasrekisterit, valmistustiedot, liiketiedot, testitulokset, hinnoittelutiedot ja talousennusteet. Liikesalaisuus voi olla myös jokin negatiivinen tieto, kuten tieto valmistusmenetelmän puutteellisuudesta tai yhtiön heikosta taloudellisesta tilanteesta.

Myös tekniset ohjeet voivat olla liikesalaisuuksia. Koska kaikissa tapauksissa teknisiä ohjeita ei katsota liikesalaisuuksiksi, on niitä haluttu suojata erikseen. Tekninen ohje tarkoittaa teknistä toimintaohjetta- tai mallia, jota voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa. Näitä ovat esimerkiksi kaavat, mallit, lähdekoodit ja reseptit. Tekninen ohje, joka ei muuten ole yleisesti saatavilla, voidaan antaa henkilölle esimerkiksi työn suorittamista varten. Tuolloin henkilö ei saa sitä ilman lupaa käyttää tai paljastaa. 

Liikesalaisuudet korkeimmassa oikeudessa

Korkeimmassa oikeudessa koneen piirustukset ja luonnokset on katsottu liikesalaisuuksiksi (KKO 1984-II-43). Kyseisessä tapauksessa henkilö X oli osallistunut koneen suunnitteluun ja piirtämiseen yrityksessä A. Myöhemmin henkilö oli siirtynyt työskentelemään yritykseen B. Työskennellessään yrityksessä B hän oli rakentanut myös tässä yrityksessä samanlaisen koneen kuin työskennellessään yrityksessä A. Tutkimuskeskus oli pystynyt tutkimaan, että näin samankaltaisia koneita ei ole ollut mahdollista valmistaa muutoin kuin kopioimalla piirustuksia. X oli siis käyttänyt yrityksen A piirustuksia pohjana suunnitellessaan konetta yritykselle B. Samankaltaisia koneita oli rakennettu muuallakin ja korkein oikeus katsoi, että ammattimies voisi kohtuullisessa ajassa rakentaa vastaavanlaisen koneen. Vaikka koneen toimintaperiaate ja rakenteet olivat pääpiirteissään tunnettuja, olivat yksityiskohtaiset tiedot koneesta yhtiön A liikesalaisuuksia. 

Sen sijaan nostolavan piirustuksia ei katsottu korkeimmassa oikeudessa liikesalaisuuksiksi (KKO 1991:11). Tähän päädyttiin koska piirustukset eivät sisältäneet nostolavan rakenteesta muuta tietoa kuin sen mikä ilmeni jo suoraan nostolavasta. Nostolavat olivat olleet vapaasti kaikkien vuokrattavissa ja ostettavissa. Näin ollen kuka tahansa olisi voinut tutkia ja selvittää nostolavojen rakenteen. Piirustukset katsottiin liikesalaisuuden sijaan teknisiksi esikuviksi tai ohjeiksi.

Olenko hankkinut liikesalaisuuden laittomasti? 

Liikesalaisuuden hankkiminen oikeudettomasti on kiellettyä. Myös kyseisen teon yritys on kielletty. Liikesalaisuuden kielletyt hankkimistavat ovat: 

• Tiedon anastaminen,
• Esimerkiksi tietojen ja asiakirjojen luvaton kopiointi tai tutkiminen,
• Tiedon hankkiminen siten, että tiedon saaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää tiedon olevan alun perin oikeudettomasti hankittua, ja
• Muutoin hyvän liiketavan vastainen menettely.

Hyvällä liiketavalla tarkoitetaan menettelyä, jota rehellinen ja kunniallinen elinkeinonharjoittaja noudattaa. Menettely ei saa sisältää kilpailijan kannalta epäilyttäviä piirteitä. 

Liikesalaisuuden hankkiminen on sallittua, jos se on hankittu:

• Keksimällä tai luomalla tieto itse,
• Tutkimalla laillisesti hankittua tuotetta (käänteismallintaminen),
• Työntekijän tai tämän edustajan tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuden kautta (työntekijä voi saada tiedon liikesalaisuudesta esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä), tai
• Muulla hyvän liiketavan mukaisella menettelyllä. 

Milloin liikesalaisuuden käyttäminen tai ilmaiseminen on kiellettyä?

Liikesalaisuutta ei saa ilman lupaa käyttää tai paljastaa jos tieto on saatu:

• oikeudettomasti,
• henkilön toimiessa tietyssä asemassa, esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai tilintarkastajana,
• yrityssaneerauksen yhteydessä,
• henkilön suorittaessa tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa, tai 
• taholta, joka on alun perin saanut tiedot oikeudettomasti.

Tiedon saantitavalla ei ole merkitystä, jos henkilöä sitoo esimerkiksi salassapitosopimus tai muu velvoite. Tuolloin liikesalaisuuden oikeudeton käyttö ja ilmaiseminen on aina kiellettyä. 

On katsottu, ettei laissa ei ole mahdollista luetella etukäteen kaikkia niitä tilanteita, milloin käyttäminen ja ilmaiseminen katsotaan oikeudettomaksi. Tästä syystä liikesalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ja käyttäminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. 

Liikesalaisuudet työsuhteessa

Työntekijän yleisestä salassapitovelvollisuudesta säädetään työsopimuslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä ja rikoslaissa. Työntekijällä on vahva salassapitovelvollisuus. Työntekijän on pidettävä salassa työnantajan liikesalaisuudet. 

Työsuhteen aikana työntekijä ei saa hyödyntää tai paljastaa muille työnantajan liikesalaisuuksia ilman lupaa. Työnantaja voi antaa työntekijälleen myös lisää ohjeita ja määräyksiä työsuhteen aikana noudatettavasta salassapidosta. Jos työntekijä on saanut tiedot luvallisesti, lakkaa niiden salassapitovelvollisuus työsuhteen päättyessä. 

Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, jatkuu salassapitovelvollisuus työsuhteen jälkeenkin. Oikeudettomasti haltuun saatuja liikesalaisuuksia ei saa ilman lupaa käyttää tai paljastaa. 

Vaikka työntekijä olisi saanut tiedot täysin laillisesti, voi hän kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen syyllistyä yrityssalaisuuden rikkomiseen. Tuolloin työntekijän on täytynyt käyttää tai ilmaista saatu tietoa toista vahingoittaakseen tai hankkiakseen taloudellista hyötyä.

Liikesalaisuuden suojaaminen sopimuksin

Jos työnantaja kokee tarpeelliseksi suojata liikesalaisuuksiaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen, tulee hänen solmia työntekijän kanssa salassapitosopimus. Salassapitosopimuksen avulla voidaan tehokkaasti suojata luottamuksellista tietoa tilanteissa, joissa liikesalaisuuksia päätyy muiden tietoon. Esimerkiksi kun työntekijä saa työskennellessään tietoonsa liikesalaisuuksia. Salassapitosopimukseen voidaan liittää myös kohtuullinen sopimussakko. Yleensä kohtuulliseksi sopimussakoksi on katsottu kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Liikesalaisuuden ylläpitämiseksi voidaan solmia myös kilpailukieltosopimus.  Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus työnantajan kilpailijan kanssa. Sopimuksella voidaan kieltää myös työntekijää itseään harjoittamasta työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen tulee kuitenkin olla erityisen painava syy. Syyn painavuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa liikesalaisuuden suojan tarve ja työntekijän asema. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajan. Kuitenkin jos työntekijä saa kohtuullista korvausta, voidaan kieltoa jatkaa enintään vuoden ajan. 

Milloin liikesalaisuuden käyttäminen ja ilmaiseminen on laillista?

Liikesalaisuuden ilmaiseminen on laillista kun:

• tieto ilmaistaan väärinkäytösten tai laittoman toiminnan paljastamiseksi,
• ilmaiseminen ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttämisenä (tämä liittyy lähinnä tiedotusvälineisiin), ja kun
• työntekijän on välttämätöntä ilmaista tieto luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle edustajalle (esimerkiksi kun työsopimus on irtisanottu liikesalaisuuden oikeudettomaan käyttöön liittyvällä perusteella).

Liikesalaisuuden suoja väistyy, kun yleisen edun suojaamiseksi julkaistaan väärinkäytöksiä tai laitonta toimintaa (whistleblowing). Tällaisessa tilanteessa on pohdittava, onko tärkeämpää suojella liikesalaisuutta vai suojata yleistä etua. Esimerkiksi vakava uhka ympäristölle voi oikeuttaa liikesalaisuuden paljastamiseen. Ilmiantajan tulee arvioida kenelle liikesalaisuus kannattaa paljastaa. Esimerkiksi yrityksen sisäisen väärinkäytösten ilmoituskanavan käyttö ei ole järkevää, jos ilmoitus koskee esimerkiksi yrityksen johtoon kuuluvaa henkilöä tai omaa esimiestä. Ilmiantajan tulee myös aina ensin miettiä, voisiko hän puuttua väärinkäytöksiin tai laittomaan toimintaan paljastamatta liikesalaisuutta.

Liikesalaisuuden käytön ja ilmaisemisen sallittavuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Voidaan kuitenkin todeta, että liikesalaisuuden käyttäminen ja ilmaiseminen on oikeutettua esimerkiksi, kun:

• liikesalaisuuden käyttöön tai ilmaisemiseen on saatu lupa liikesalaisuuden haltijalta,
• se on tarpeen työntekijän työtehtävien suorittamiseksi, ja kun
• liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä esimerkiksi asianajajalle tai lääkärille, jota sitoo salassapito- tai vaitiolovelvollisuus. 

Mitä tehdä, kun liikesalaisuuttani on loukattu?

Liikesalaisuuden haltija voi vaatia liikesalaisuuden loukkaajalle laissa määriteltyjä seuraamuksia. 

Jos liikesalaisuuden loukkaaja on oikeushenkilö tai elinkeinonharjoittaja, voidaan kanne nostaa joko käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa. Jos vastapuolena on yksityinen henkilö, voidaan asia käsitellä vain käräjäoikeudessa. Esimerkiksi työntekijältä voidaan vaatia vahingonkorvauksia vain käräjäoikeudessa. 

Liikesalaisuuksia koskevissa riidoissa joudutaan usein käsittelemään immateriaalioikeudellisia kysymyksiä. Nämä voivat olla hyvin haastavia ja monimutkaisia. Markkinaoikeudella on immateriaalioikeudellisiin kysymyksiin liittyvää erityistä asiantuntemusta. Tämän vuoksi tietyissä tilanteissa on järkevämpää viedä asia markkinaoikeuteen. Näin voi olla esimerkiksi, kun riita koskee liikesalaisuuden olemassaoloa tai tietotaitoa koskevia lisenssisopimuksia. Käräjäoikeudessa asia on järkevää käsitellä esimerkiksi silloin, kun riita koskee suurelta osin muuta kuin liikesalaisuuden salassapitovelvoitetta. Markkinaoikeus ei voi tutkia vaatimuksia, jotka perustuvat rikokseen. Asiaa ei voi käsitellä molemmissa tuomioistuimissa. Oikeuspaikkasopimuksella on mahdollista etukäteen sopia, missä tuomioistuimessa mahdolliset tulevat riidat ratkaistaan. 

Kanne on nostettava viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun liikesalaisuutta loukkaava teko ja oikeudenloukkaaja on tullut selville. Kannetta ei kuitenkaan voi nostaa enää, kun loukkauksesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Liikesalaisuuden loukkaaminen voi tulla rangaistavaksi myös rikoslain mukaan. 

Mitä tuomioistuin voi tehdä?

Tuomioistuin voi:

• kieltää liikesalaisuuden oikeudettoman käytön jatkamisen tai tällaiseen toimeen ryhtymisen,
• määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaava tuote markkinoilta,
• määrätä liikesalaisuutta loukkaava tuote muutettavaksi tai tuhottavaksi,
• määrätä tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät asiakirjat, esineet ja tiedostot, tai
• määrätä luovuttamaan liikesalaisuuden sisältävä materiaali liikesalaisuuden haltijalle.

Tietyissä tilanteissa tuomioistuin voi määrätä edellä mainittujen toimenpiteiden sijasta liikesalaisuuden loukkaajan maksettavaksi käyttökorvausta. Käyttökorvauksen määrääminen on mahdollista vain, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

1. Liikesalaisuuden loukkaaja on liikesalaisuuden käytön alkaessaan perustellusti luullut, että liikesalaisuus on saatu laillisesti,
2. Kielto tai korvaava toimenpide aiheuttaisi loukkaajalle kohtuutonta haittaa, ja
3. Käyttökorvaus on kohtuullinen myös liikesalaisuuden haltijan kannalta. 

Käyttökorvaus ei saa olla suurempi, kuin ne lisenssi- ja muut maksut, joita liikesalaisuuden luvallisesta käytöstä olisi tullut maksaa.

Mitä seuraamuksia liikesalaisuuden loukkaamisesta voi tulla?

• Hyvitys
• Vahingonkorvaus
• Käyttökorvaus

Henkilö, joka on käyttänyt toisen liikesalaisuutta oikeudettomasti, joutuu maksamaan liikesalaisuuden käyttämisestä kohtuullisen korvauksen. Jos liikesalaisuuden oikeudeton käyttö on aiheuttanut vahinkoa, joutuu vahingonaiheuttaja korvaamaan myös kaiken aiheuttamansa vahingon. Hyvitys tulee siis maksettavaksi aina kun toisen liikesalaisuutta on käytetty oikeudettomasti. Vahingonkorvaus maksetaan hyvityksen lisäksi vain silloin kun liikesalaisuuden käyttö on aiheuttanut vahinkoa. Vahingonkorvausta joutuu maksamaan myös se, joka on aiheuttanut vahinkoa käyttämällä tai ilmaisemalla toisen liikesalaisuuden. 

Myös työntekijän tulee korvata työnantajalle aiheuttamansa vahinko. Myös henkilö, kenelle työntekijä on ilmaissut tietonsa, voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Vastuu tosin syntyy vain, jos tietojen saaja tiesi, tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän toimineen oikeudettomasti. 

Rikosoikeudellinen vastuu

Liikesalaisuuden haltija voi yleensä päättää, haluaako hän selvittää oikeudenloukkauksen siviilioikeudellisessa menettelyssä vai tehdä asiasta rikosilmoituksen. Siviilioikeudellisena menettelynä voidaan käyttää esimerkiksi sovittelua, jossa riidan osapuolet pyrkivät ulkopuolisen sovittelijan avulla saamaan asiassa sovinnon. Tuolloin oikeudenhaltijalla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet asioiden kulkuun. Jos oikeudenhaltija päättää tehdä asiassa rikosilmoituksen, ovat hänen vaikutusmahdollisuutensa oikeudenkäynnin kulkuun heikommat ja asiat etenevät viranomaisjohtoisesti. Rikosprosessin kautta on kuitenkin paremmat mahdollisuudet saada asiassa näyttöä, sillä esitutkinnassa saadaan näytön saamiseksi hyödyntää erilaisia pakkokeinoja. Näitä keinoja ei voi käyttää siviilioikeudellisessa menettelyssä. 

Rikoslaissa on rangaistavaksi säädetty:

• yritysvakoilu,
• yrityssalaisuuden rikkominen ja 
• yrityssalaisuuden väärinkäyttö. 

Yritysvakoiluun syyllistyy henkilö, joka selvittää toisen liikesalaisuuden luvatta siten, että:

• tunkeutuu ulkopuolisilta suojattuun paikkaan tai tietojärjestelmään,
• hankkii tai kopioi esimerkiksi asiakirjoja tai
• käyttää apunaan teknistä erikoislaitetta.

Liikesalaisuuden selvittämisen tarkoituksena on täytynyt olla tiedon oikeudeton jakaminen tai hyödyntäminen. Yritysvakoilusta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yritysvakoilun yritys on rangaistava.

Yrityssalaisuuden rikkomisesta tuomitaan henkilö, joka ilman lupaa ilmaisee tai käyttää toisen liikesalaisuutta. Teon tarkoituksena on täytynyt olla taloudellisen hyödyn saaminen tai toisen vahingoittaminen. Henkilön on myös täytynyt saada tiedot:

• ollessaan toisen palveluksessa (paitsi jos teko on tehty kahden vuoden kuluessa palvelusajan päättymisestä),
• toimiessaan tietyssä asemassa, esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai tilintarkastajana, 
• yrityssaneerauksen yhteydessä tai
• suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa. 

Yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttöön voi syyllistyä käyttämällä oikeudettomasti laittomasti hankittua liikesalaisuutta tai hankkimalla taloudellista hyötyä tällaisen liikesalaisuuden paljastamisella. Yrityssalaisuuden väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Yhteenveto 

• Liikesalaisuudeksi luokitellaan taloudellisesti arvokas ja salainen tieto, joka on vain tiettyjen henkilöiden saatavilla, eikä niitä haluta esimerkiksi kilpailijoiden tietoon. 
• Liikesalaisuuksia suojataan muun muassa salassapitosopimuksin. 
• Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa ja rikoslaissa. 
• Niitä koskee käyttämis- ja ilmaisukielto.
• Liikesalaisuus on suoraan rinnastettavissa ammattisalaisuuteen ja se ei ole yksinoikeus vaan sama tieto voi olla samanaikaisesti usean eri tahon liikesalaisuus.
• Liikesalaisuus on immateriaalioikeus ja se kuuluu omaisuudensuojan piiriin, joka on turvattu Suomen perustuslaissa.  
• Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka täyttää seuraavat kolme vaatimusta: tieto on salaista, tiedolla on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa, tiedon haltija on pyrkinyt salaamaan tiedon.
• Tiedon laillisella haltijalla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salaisena. 
• Esimerkkejä liikesalaisuuksista on asiakasrekisterit, valmistustiedot, testitulokset, liiketiedot, hinnoittelutiedot tai talousennusteet. 
• Liikesalaisuuden kielletyt hankkimistavat ovat tiedon anastaminen, luvaton kopiointi ja tutkiminen, hyvän liiketavan vastainen menettely sekä tiedon hankkiminen siten, että tiedon saaja tiesi tai olisi pitänyt tietää tiedon olevan kielletysti hankittua. 
• Liikesalaisuuden hankkiminen on sallittua, kun se on luotu itse keksimällä, tutkimalla laillisesti hankittua tuotetta, saamalla se tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuden kautta tai hyvän liiketavan mukaisella menettelyllä.  
• Työsuhteen aikana työntekijä ei saa hyödyntää tai paljastaa muille työnantajan liikesalaisuuksia ilman lupaa.
• Liikesalaisuuden suojaa työsuhteessa parannetaan usein myös salassapitosopimuksilla, jotka sitovat työntekijää työsuhteen ajan ja tietyissä tilanteissa myös työsuhteen ulkopuolella. 
• Liikesalaisuuden ylläpitämiseksi voidaan myös solmia kilpailukieltosopimus. 
• Liikesalaisuuden loukkaamisesta voi seurata hyvityksen, vahingonkorvauksen tai käyttökorvauksen maksaminen loukatulle osapuolelle.
• Kanne liikesalaisuuden nostamisesta pitää tehdä viiden vuoden sisällä siitä, kun liikesalaisuutta loukkaava teko ja oikeudenloukkaaja on tullut selville. 

Summary in English 

• Financially valuable and secret information that is only available to certain persons in a company and is not wanted for the competitors, knowledge is classified as a trade secret.
• Trade secrets are protected, among other things, by non-disclosure agreement.
• In addition, the protection of trade secrets is regulated in the Trade Secrets Act and the Criminal Code.
• Trade secrets are subjected to a ban of use and expression.
• A trade secret is directly comparable to a professional secret.
• A trade secret is not an exclusive right, but the same information may be known by many parties. 
• A trade secret is a part of intellectual property rights, and it belongs to the scope of property protection, which are protected in the Finnish constitution.
• A trade secret has three requirements: the information is secret; the information has economic value in business operations and the holder of the information has sought to conceal the information.
• The legal holder of the information has the obligation to take the necessary measures to keep the information confidential.
• Examples of trade secrets are customer registers, manufacturing data, test results, business data, pricing data or financial forecasts.
• Prohibited ways of acquiring trade secrets are usurping information, unauthorized copying and research, a procedure contrary to good business practice, and obtaining information in such a way that the recipient of the information knew or should have known that the information was obtained illegally.
• Acquiring a trade secret is permitted when it has been created by inventing yourself, by examining a legally acquired product, by obtaining it through the right of access to information and hearing, or by a procedure in accordance with good business practice.
• During the employment relationship, the employee may not use or reveal the employer's business secrets to others without permission.
• The protection of trade secrets in the employment relationship is often also improved by non-disclosure agreements, which bind the employee during the employment relationship and in certain situations also outside the employment relationship.
• In order to maintain trade secrets, a non-competition agreement can also be concluded.
• Violation of a trade secret may result in the payment of compensation, damages or operating compensation to the injured party.
• A lawsuit for lifting a trade secret must be filed within five years from when the act that violates the trade secret and the violator has become known.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Liikesalaisuuttani on loukattu, kannattaako minun tehdä asiassa rikosilmoitus?

Sinun tulee arvioida tapauskohtaisesti, haluatko käsitellä asian rikos- vai siviiliprosessissa. Rikosprosessin kautta on paremmat mahdollisuudet näytön saamiseksi, mutta pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun. 

2. Mistä tiedän, käsittelenkö työssäni liikesalaisuuksia?

Liikesalaisuuksia käsittelevien henkilöiden tulee tietää, että he käsittelevät luottamuksellista tietoa. Jos käsittelet työssäsi liikesalaisuuksia, on sinulle todennäköisesti kerrottu tietojen luottamuksellisuudesta tai olet allekirjoittanut esimerkiksi salassapitosopimuksen.

3. Miten liikesalaisuus eroaa tekijänoikeudesta?

Liikesalaisuus ja tekijänoikeus ovat molemmat immateriaalioikeuksia. Liikesalaisuus ja tekijänoikeus eroavat toisistaan usealla tapaa. Esimerkiksi tekijänoikeus antaa sen haltijalle yksinoikeuden, toisin kuin liikesalaisuus. Tärkein eroavaisuus on kuitenkin suojan laajuudessa. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmenemismuotoa, ei sen sisältämää ideaa tai tietoa. Tieto voidaan esittää omin sanoin loukkaamatta tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus ei tarkoita sitä, että teoksen sisältö olisi salaista. Teosta ei vain saa hyödyntää muu kuin teoksen tekijä. Liikesalaisuus täydentää tekijänoikeutta ja suojaa nimenomaan salaista tietoa ja sisältöä.