Minilex - Lakipuhelin

Lapsi kuolinpesän osakkaana


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Lapsella tarkoitetaan ikänsä puolesta vajaavaltaista eli alle 18-vuotiasta henkilöä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen kokonaisuutta. Lapsi voi olla jakamattoman kuolinpesän osakkaana joko yleistestamentin tai perillisaseman perusteella. Lapselle pitää määrätä kuolinpesän hallintoa varten edunvalvoja. Lapsi on tällöin edunvalvojansa päämies. Edunvalvojan asettaminen on tärkeää, koska muuten lapsi saattaa jäädä heikkoon asemaan kuolinpesän päätöksenteossa. Lapset ovat usein helposti johdateltavissa ja muutenkin henkisesti kehittymättömiä eivätkä he siksi välttämättä ymmärrä oikeustoimien merkitystä. Ilman edunvalvojaa lapsi saattaisikin helposti kärsiä oikeudenmenetyksiä. Lapsen asemasta jakamattoman kuolinpesän osakkaana onkin tehtävä muutamia erityishuomioita hänen oikeusturvansa takaamiseksi.

Pääsäännön mukaan lapsen vanhemmat ovat yhdessä lapsen edunvalvojia lapsen syntymästä alkaen. Tällöin vanhemmat käyttävät yhdessä puhevaltaa lapsen puolesta kuolinpesää koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi päätettäessä pesän omaisuuden ylläpitotoimista, pesänselvittäjän hakemisesta tai pesänjaon aloittamisesta. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin eturistiriitatilanne, eli tilanne, jossa vanhemmat ovat saman kuolinpesän osakkaita. Eturistiriitatilanteen ollessa käsillä vanhempi on esteellinen toimimaan edunvalvojana esimerkiksi perinnönjaossa tai -osituksessa. Tällöin lapselle määrätään edunvalvojan sijainen. Edunvalvoja ei saa tehdä päätöksiä vapaasti oman mielensä mukaan, vaan hänen tulee kaikessa toiminnassaan ajatella ja edistää nimenomaan lapsen etua ja - parasta.

Paitsi että edunvalvojan tulee oma-aloitteisesti pyrkiä edistämään lapsen etua, myös maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa. Maistraatille tulee lähettää jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Holhousasioiden rekisteriin on tehtävä merkintä, mikäli lapsella on edunvalvojan hoidettavana kuolinpesässä vähintään 20 000 euron arvosta omaisuutta. Rekisterimerkintä on tehtävä myös, milloin siihen on erityisiä syitä, vaikka hoidettavana olevan omaisuuden arvo alittaisikin sanotun 20 000 euroa. On tärkeää huomioida, että 20 000 euron laskennassa ei tarvitse vielä olla vähennettynä kuolinpesän velkoja. Kyse on siis bruttosummasta. Edunvalvojan on säilytettävä sellainen omaisuus, jota lapsi edunvalvonnan kestäessä tai myöhemmin tarvitsee tai jolla muutoin on lapselle erityistä arvoa.

Kun ollaan aikeissa myydä kuolinpesän omaisuuteen kuuluva kiinteistö, myyntiluvan lapsen puolesta antaa maistraatti. Muihinkin tiettyihin kuolinpesässä tehtäviin oikeustoimiin luvan alaikäisen puolesta antaa maistraatti. Tällaisia kuolinpesässä tehtäviä oikeustoimia ovat esimerkiksi sopimus kuolinpesän luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintoon, perintöosuudesta luopuminen tai perukirjan tai perinnönjakokirjan allekirjoittaminen. On huomioitava, että lupa-asian käsittely saattaa kestää jonkin aikaa maistraatin työtilanteesta ja asiassa mahdollisesti tarvittavasta lisäselvityksestä riippuen. Lupa täytyy aina pyytää, olipa alaikäisen edunvalvonnasta tehty edellä kuvatulla tavalla merkintä holhousasioiden rekisteriin tai ei. Yleensä edunvalvojan on perusteltava maistraatille tekemässään lupahakemuksessa, millä tavoin oikeustoimi edistää päämiehen (lapsen) parasta. Aiotun oikeustoimen täytyy siten olla jo melko yksityiskohtaisesti selvillä, jotta lupa voitaisiin myöntää.

Jäämistöoikeudellisissa asioissa on monta huomioitavaa yksityiskohtaa. Toisaalta moniin kysymyksiin saattaa olla olemassa jokin helpompi ratkaisu, jonka vain alan ammattilainen luottamuksellisesti sinulle voi kertoa… Soita lakimiehellemme!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa