» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhtiön julkaiseman sitoutumattoman maakuntalehden päätoimittajaksi valitulta Johanna X:ltä oli työhaastattelussa kysytty, oliko hän tai hänen puolisonsa poliittisesti aktiivinen. X oli vastannut kysymykseen kieltävästi ja näin tehdessään puolisonsa osalta totuudenvastaisesti. X, joka oli rekisteröidyssä parisuhteessa toisen naisen kanssa, ei ollut myöskään oikaissut haastattelussa syntynyttä käsitystä siitä, että hänen puolisonsa oli mies. Yhtiön toimitusjohtaja A oli ennen tehtävän alkamista purkanut X:n työsuhdetta koskeneen johtajasopimuksen. Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt työsyrjintään perhesuhteiden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
Käräjäoikeus totesi, että osa näytöstä tuki syytettä ja osa oli sitä vastaan. Yksinomaan asianomistajan kertomus ja muutoin välillinen todistelu eivät johtaneet rikosasiassa langettavaan tuomioon tilanteessa, jossa vastaajan kertomusta keskeisestä tapahtumankulusta tukivat kahden todistajan kertomukset, joita ei ollut oikeudenkäynnissä osoitettu totuudenvastaisiksi. Muukaan näyttö ei osoittanut luotettavasti, että kyse olisi ollut keskeisesti syrjivästä toimesta tilanteessa, jossa päätoimittajan luottamus oli menetetty. Käräjäoikeus siis hylkäsi syytteen. Hovioikeus kuitenkin tuomitsi A:n rikoslain nojalla työsyrjinnästä viiteentoista 458 euron määräiseen piväsakkoon.
Tekoaikana voimassa olleen rikoslain mukaan työsyrjinnästä tuomitaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan
1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka,
2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Korkein oikeus katsoi, että A on purkanut X:n johtajasopimuksen tämän perhesuhteiden perusteella. Korkein oikeus totesi, että työnantajan menettelyä ei voida pitää asianmukaisena. A:lla ei tämän vuoksi ole ollut painavaa, hyväksyttävää syytä kohdella X:ää syrjivästi sillä perusteella, että X on vastannut totuudenvastaisesti puolisonsa poliittista aktiivisuutta koskevaan kysymykseen tai X:n sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja tuomitsi A:n työsyrjinnästä korottaen rangaistuksen 40:een 451 euron määräiseen päiväsakkoon.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa