» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Uhkapelissä oli sovittu tuloksista etukäteen, josta oli nostettu syyte petoksena suurelle määrälle osallisia. Osallisista osa oli jo tuomittu, kun sama käräjätuomari otti käsittelyynsä toisen osan osallisista. Jälkimmäiset petoksesta epäillyt nostivat väitteen tuomarin esteellisyydestä, koska hän oli jo tietoinen tapahtumasta ja tämän myötä esteellinen toimimaan tuomarina heidän asiassaan. Tuomarin esteellisyyttä käsiteltiin Vantaan käräjäoikeudessa, Helsingin hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.
Väitteen perusteena esteellisyydestä oli, että tuomari olisi käsitellyt samaa asiaa tai sen osaa samassa tuomioistuimessa, ja hänellä olisi täten ennakkoasenne aikaisemman ratkaisunsa vuoksi. Toisena väitteenä oli, että tuomarin puolueellisuus olisi muuten epäilyksen alainen. Ensimmäisessä väitteessä vedottiin ns. ennakkoasenteellisuusjääviyteen, jossa tuomarin etukäteisen perehtymisen vuoksi on aihetta epäillä, että tuomari myös tulevassa tapauksessa tekisi samanlaisen ratkaisun. Varsinkin, jos tuomari on antanut jo ratkaisun samasta asiasta, voidaan tuomarin olettaa antavan saman sisältöinen ratkaisu myös jälkimmäisessä käsittelyssä. Toinen väite on yleislauseke, jolla pyritään epäilemään tuomarin puolueellisuutta muuten, kuin laissa eritellyin tavoin.
Syyttäjä lausui esteellisyysväitteen olevan perusteeton. Käräjäoikeus lausui, että kyseiselle tuomarille on saattanut muodostua yleisluontoinen kokonaiskuva tapahtumasarjasta, mutta tämä ei ole riittävä tuomarin esteellisyyden muodostamiseksi. Väitteentekijät eivät olleen antaneet niin vahvoja perusteita, joilla väite olisi voitu hyväksyä. Täten käräjäoikeus hylkäsi esteellisyysväitteet.
Hovioikeus katsoi, että kun väitteentekijät eivät olleet asianosaisia myös toisessa käsitellyssä tapauksessa, ei heitä voitu pitää osana tätä jo ratkaistua tapausta. Objektiiviset, eli ulkopuolisen nähtävänä olevien seikkojen myötä esteellisyyttä ei pystytä toteamaan tässä tapauksessa. Täten hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun.
Korkein oikeus katsoi, että koko sopupelijutun laajuuden takia oli ollut aiheellista paloitella käsittelyt osiin. Rikosoikeudenkäynnin tarkoituksena on selvittää, että ovatko siellä epäiltynä olevat henkilöt syyllistyneet niihin rikoksiin mistä heitä epäillään. Paloiteltu asia, jossa sama tuomari on antanut ratkaisunsa muiden henkilöiden syyllisyydestä, ei tee häntä esteelliseksi ratkaisemaan saman tapauksen eri henkilöitä koskevaa asiaa. Annetut seikat eivät anna perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta tässä asiassa. Korkein oikeus katsoo, ettei tuomari ole esteellinen ratkaisemaan asiaa äänin 3-2. Kahden eri mieltä olevan Korkeimman oikeuden jäsenen mielestä kyseinen tuomari olisi ollut esteellinen, koska tuomarin olisi voitu nähdä pitäneen sopupeliä ratkaistuna ja siihen osallistuneita syyllisinä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa