Minilex - Lakipuhelin

Testamentin peruuttamisen näytön arviointi - KKO:2016:32


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • Perintökaari
    Testamentti
    Testamentin peruuttaminen
    Todistely
    Näytön arviointi

Tapauksessa oli kysymys testamentin peruuttamisen näytön arvioinnista: oliko henkilö M peruuttanut testamenttinsa hävittämällä sen taikka muutoin selvästi ilmaisemalla, ettei se olisi enää voimassa. Puolisot K ja M olivat avioituneet vuonna 2003 ja muuttaneet erilleen vuonna 2006. Erillään asumisen aikana 30.1.2007 M oli tehnyt testamentin K:n hyväksi.  Samaa testamenttia hän laati kolme kappaletta, yhden hän oli pitänyt itsellään ja kaksi muuta hän oli antanut K:lle. Puolisot oli tuomittu avioeroon 11.12.2007. Vielä 2007 joulukuisessa osituskokouksessa M oli ilmaissut testamentin vastaavan edelleen hänen tahtoaan.

M kuoli kesäkuussa 2012. M:n perillinen J vaati, että M:n tekemä testamentti julistetaan tehottomaksi sillä perusteella, että testamenttia ei ollut löytynyt M:n jäämistöstä. Näin hän katsoi, että M:n voitiin olettaa hävittäneen testamentin ja myös muutoin ilmaisseen selvästi, ettei testamentti ollut enää voimassa. K vastusti taas tätä, sillä hänen hallustaan löytyi vielä 2 identtistä kappaletta testamenttia.

Perintökaaren 10 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, jos testamentin tekijän on siinä järjestyksessä kuin testamentin tekemisestä on säädetty, peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tai muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton. Edelleen 2 momentin mukaan lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova. Testamentin peruuttaminen ei ole määrämuotoon sidottu. Pätevän peruuttamisen edellytyksenä on, että peruuttamistahto on selvästi ilmaistuna. Säännöksessä on mainittuna edellytyksen täyttävinä testamentin peruuttaminen määrämuodossa sekä tehdyn testamentin hävittäminen. Myöskään mahdollisuus hävittää testamentti ei riipu siitä, onko testamentti tehty yhtenä vaiko useampana kappaleena.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Huolimatta siitä, ettei M:n jäämistöstä löytynyt testamenttia, käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että M olisi nimenomaan hävittämistarkoituksessa hävittänyt testamentin taikka muutoin selvästi ilmaissut, ettei testamentti vastannutkaan hänen viimeistä tahtoaan.  Hävittyään käräjäoikeudessa J valitti hovioikeuteen.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mikäli testamenttia ei testamentin tekijän jälkeen löydetä, se oletetaan peruutetuksi. Näyttövelvollisuus testamentin voimassaolosta on testamentin saajalla, eli K:lla. Hovioikeus katsoi lopulta, ettei K ollut saattanut todennäköiseksi, ettei testamentin hävittäminen tai häviäminen ollut merkinnyt testamentin peruuttamista. Näin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja julisti M:n testamentin tehottomaksi.

Peruuttamisolettaman kannalta merkityksellisenä voidaan pitää sitä, onko testamentintekijän oma kappale hänen kuollessaan tallella. Jos se on hävinnyt, testamentti oletetaan peruutetuksi ja muille jääneille kappaleille voidaan yleensä antaa kopion merkitys. Väitettyä testamentin peruuttamista on arvioitava siltä pohjalta, mikä vastaa sen tekijän viimeistä tahtoa. K esitti, että koska M oli laatinut testamentin nimenomaan kolmena kappaleena, M oli tarkoittanut testamentin olevan voimassa niin kauan kuin K:lla on myös kappale. M ei hänen mukaansa koskaan ollut ilmoittanut peruuttaneensa testamenttia. Hän myös toi esille hänen ja M:n välisiä sähköpostiviestittelyjä ja sitä, että avioerosta huolimatta he olivat olleet yhteyksissä säännöllisesti. M oli muun muassa keväällä 2011 soittanut K:lle tarkistaakseen, oliko hänelle vielä testamentti hallussaan. J taas kertoi olleessaan kuultavana, että M oli ollut katkea K:lle avioerosta ja omaisuuden osituksesta. Hän myös kertoi, että M oli selvästi ilmoittanut J:lle puhelimitse vuonna 2011, että testamentti oli mitätöity. M:n mieliala oli vaihdellut, mutta testamentin suhteen hän oli ollut johdonmukainen. M:n kuoleman jälkeen J oli M:n naisystävän kanssa käynyt kaikki jäämistön asiakirjat läpi, mutta testamenttia ei ollut löytynyt.

Korkein oikeus totesi, että K:n todistelusta voitiin päätellä M:n todennäköisesti vielä keväällä 2008 halunneen pitää testamentin voimassa. Sen sijaan tämän jälkeen, K:n esittämä näyttö jäi epävarmaksi. J:n esittämän todistelun perusteella M:n suhtautuinen K:hon oli muuttunut vuodesta 2009 alkaen katkeraksi ja hän oli esittänyt suullisesti lausumia, jotka viittasivat siihen, että hänen omaisuutensa jäisi J:lle.

Korkein oikeus totesi ilmeiseksi, että M on omien taloudellisten vaikeuksien takia alkanut katumaan sopimusositusta eikä siten tahtonutkaan jättää K:n hyväksi tehtyä testamenttia voimaan. K ei siten pystynyt näyttämään, että hänen hyväkseen tehty testamentti olisi vastannut M:n viimeistä tahtoa 6.6.2012. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota, joten M:n perillinen voitti ja testamentti julistettiin tehottomaksi.

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa