Minilex - Lakipuhelin

Testamentin ja lesken asumisoikeuden vaikutus lakiosaan - KKO:2012:90


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Lakiosa
    Perinnönjaon moite
    Testamentti

A ja B olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin. A:n kuollessa, hänen kuolinpesänsä varallisuus koostui pääasiallisesti asunto-osakkeen hallintaan oikeuttavista osakkeista, joista hän omisti puolet ja B loput. Asunto-osake oli A:n ja B:n yhteisenä kotina käytetty asunto. B vetosi testamenttiin sekä lesken oikeuteen pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallinnassaan. Tapauksessa oli  kyse siitä voiko leski vedota samanaikaisesti sekä testamenttiin että perintökaaren 3:1a.1 § mukaiseen puolison hallintaoikeuteen.

Testamentin mukaan toisen puolison kuoltua toinen sai täyden omistusoikeuden kuolleen puolison jäämistöön. Mikäli rintaperilliset vaativat lakiosiaan, oli leskellä oikeus suorittaa ne rahana. A:n kuollessa hänen rintaperillisensä C luopui perintöoikeudestaan tyttärensä D:n hyväksi. D teki B:lle lakiosailmoituksen, jossa vaatii lakiosaansa. Pesänjakaja suoritti perinnönjaon, jossa tämä totesi, että B:llä oli oikeus maksaa lakiosa asunnon osakkeina, joita rasittaisi lesken perintökaaren mukainen oikeus hallita asuntoa jakamattomana. D oli sitä mieltä, että testamenttiin vetoaminen esti lesken hallintaoikeuteen vetoamisen.

Perintökaaren mukaan leskellä on rintaperillisten jakovaateesta huolimatta oikeus pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, mikäli lesken omaan varallisuuteen ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Toisaalta perintökaaressa on säädetty, että testamentti on siltä osin tehoton, kun se estää lakiosaperillistä saamasta lakiosaansa tai määräämästä lakiosana saamastaan omaisuudesta.

Leskelle säädetyn hallintaoikeuden tarkoituksena on turvata lesken asumistaso puolison kuoleman jälkeen. Lesken hallintaoikeus syrjäyttää testamentin saajan ja rintaperillisen oikeuden. Hallintaoikeudelle ei ole muita edellytyksiä kuin, että lesken omaan varallisuuteen ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Korkein oikeus totesi, että hallintaoikeuden saaminen ei siten edellytä etujen punnintaa tai tarpeellisuusharkintaa. Myöskään esimerkiksi lesken suuri varallisuus ei ole esteenä hallintaoikeudelle. Lesken asema on siten tarkoitettu vahvaksi suhteessa muihin osapuoliin ja sen tulee olla helppo toteuttaa.

Korkein oikeus lisäsi, että lesken testamentin kautta saama omistusoikeus asuntoon, ei takaisi leskelle hallintaoikeuden suojaa samalla tavalla, kuin mitä laki takaa. Testamentin mukaisen oikeuden myötä leski voisi joutua tilanteeseen, jossa hänellä ei ole varaa maksaa lakiosia rahana ja yhteisomistus asuntoon jouduttaisiin purkamaan. Tämä olisi ristiriidassa perintökaaren säännöksen kanssa. Jos leski joutuisi asumisensa turvaamiseksi tyytymään pelkkään hallintaoikeuteen, tarkoittaisi tämä puolestaan testamenttivapauden rajoittamista. Edellä mainituista syistä Korkein oikeus katsoi, että leski voi vedota samanaikaisesti sekä testamenttiin että hallintaoikeuteen. D:n lakiosa määrättiin täytettäväksi vasta B:n oikeuden jälkeen.

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »