» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A:lla, joka oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi työmatkallaan. Kysymys oli siitä, oliko hänellä tapaturmavakuutuslain 4 a §:n nojalla oikeus korvaukseen pahoinpitelystä aiheutuneiden vammojen johdosta.
Vakuutusyhtiö ei maksanut A:lle tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska se katsoi, että ilmoitettu pahoinpitely ei ollut sattunut työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
A:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus lausui, että tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa 1) työssä tai 2) työstä johtuvissa olosuhteissa a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin taikka c) hänen ollessaan työnantajan asioilla. Säännöksellä on tapaturmavakuutuksen korvauspiiriä laajennettu niin, että vakuutuksesta korvataan työtapaturmien lisäksi toisen henkilön tahallisesti, esimerkiksi pahoinpitelemällä työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa aiheuttamat vammat ja sairaudet.
Tapauksessa korkein oikeus katsoi, että A:n oikeutta tapaturmakorvaukseen ei ole voitu rajoittaa sillä lain perusteluista ilmenevällä ja alempien asteiden mainitsemalla perusteella, ettei A:n riski joutua pahoinpidellyksi ollut työmatkan olosuhteiden vuoksi lisääntynyt.
Selaa lakitietoa