» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Neljätoistavuotias A oli saapunut Virosta kasvattivanhempiensa luota Suomeen äitinsä luokse. Oikeustapauksessa oli kyse siitä, onko myöhemmin oikeudenkäynnin aikana 15- vuotta täyttänyt A palautettava Viroon vastustelustaan huolimatta.
Viron tuomioistuin oli 11 vuotta aikaisemmin uskonut holhoojalle ja huoltajalle kuuluvat oikeudet yksin Maarikalle. Hovioikeuden tapauksen käsittelyn aikana oli vireillä A:ta koskeva huoltoriita asuinpaikkavaltiossaan Virossa. Maarika vaati hovioikeudessa, että hänen huoltoonsa uskottu alaikäinen A määrättäisiin palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon.
A oli kuultu hovioikeuden pyynnöstä ja hänen mielipide oli selvitetty. Selvityksen perusteella A ei halunnut palata Maarikan luokse Viroon, vaan halusi olla äitinsä ja sisarustensa luona Suomessa.
Hovioikeus määräsi A:n palautettavaksi heti asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Perusteluina päätökseen hovioikeus esitti erityisinä syinä mm. A: ta koskeva huoltoriita Virossa sekä A:n kyvyttömyys perustella kantaansa miksi hän haluaa asua äitinsä luona Suomessa. Lisäksi päätökseen vaikutti A: han kohdistuneet lastensuojelutoimenpiteet Suomessa.
Korkeimman oikeuden käsittelyssä ja kannanotossa lapsen mielipiteelle annettiin huomattavasti suurempi painoarvo. Lapsen vastustus palautukselle Viroon tuli olla ratkaisevaa harkittaessa palautusta. Haagin sopimus huomioon ottaen 15-vuotiaan lapsen vastustaessa palauttamista, lasta ei ole määrättävä palautettavaksi.
Korkein oikeus katsoi, että A on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä oli aihetta kiinnittää huomiota ja sen perusteella palauttamisvaatimukseen ei pitänyt suostua. Hovioikeuden päätös kumottiin ja Maarikan hakemus A:n palauttamisesta hylättiin.
Selaa lakitietoa