Minilex - Lakipuhelin

Rasitteen perustaminen yhteiskäyttöalueeseen - KKO:2003:122


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • rakennuslaki
    yhteiskäyttöalue

Rakennuslain voimassa ollessa vahvistetussa rantakaavassa oli varattu tietä ja venevalkama-aluetta varten eräiden kiinteistöjen alueella yhteiskäyttöalue määrättyjen rakennuskortteleiden yhteiseen käyttöön. Rakennuskorttelissa olevan kiinteistön omistaja vaati rasitteena perustettavaksi oikeutta yhteiskäyttöalueen käyttämiseen. Kyse oli siitä, voitiinko rasite perustaa kaavamääräyksien mukaisesti ilman rasitettujen kiinteistöjen omistajien suostumusta.

Tuuli P ja Asko U olivat Kaakkois-Suomen maanmittaustoimistoon toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet, että Vehkalahden kunnan Tammion kylässä Ketholman saaren tieoikeudet sekä käyttöoikeudet venevalkamaa ja laituria ja tavaroiden varastointia varten perustetaan Ketholman saareen vahvistetun rantakaavan mukaisesti. Hakemustaan he olivat perustelleet sillä, että he tarvitsivat omistamaltaan, Ketholman saaressa sijaitsevalta rantakaavan mukaisessa korttelissa nro 23 sijaitsevalta Eteläpään tilalta RN:o 1:284 kulkuyhteyden mantereelle.

Kymen lääninhallituksen 20.1.1988 vahvistamassa rantakaavassa oli varattu kaavaa vahvistettaessa voimassa olleen rakennuslain (370/1958) 123 a §:n 4 momentissa tarkoitettu yhteiskäyttöalue Ketholman kortteleiden nrot 21 - 23 käyttöön venevalkama-alueeksi Pekka P:n kuolinpesän omistaman Itärannan tilan RN:o 1:118 ja Oiva L:n omistaman Tikkametsän tilan RN:o 1:288 alueilla ja venevalkama-alueelle johtavaksi tieksi. Asiassa oli kysymys siitä, voidaanko tämän kaavavarauksen johdosta rasitteena perustaa Tuuli P:n ja Asko U:n hakemat venevalkama- ja tieoikeudet, vaikka Pekka P:n kuolinpesä ja Oiva L rasitettujen kiinteistöjen omistajina eivät olleet rasitteen perustamiseen suostuneet.

Rantakaavaa vahvistettaessa voimassaolleen rakennuslain 123 f §:n 1 momentin mukaan rantaosakkaille voitiin perustaa 123 a §:n 4 momentissa mainittuihin teihin ja muihin yhteiskäyttöalueisiin oikeus käyttää niitä kaavan mukaiseen tarkoitukseen. Kaavan toteuttamisen järjestämiseksi pidettiin lain 123 g §:n 1 momentin mukaan rantakaavatoimitus. Rantaosakkaiksi oli katsottava ne kiinteistöt, joita yhteiskäyttöalue palvelee. Tuuli P ja Asko U omistivat tällaisen kiinteistön. Yhteiskäyttöaluetta koskevan oikeuden sisältö samoin kuin sen kohdealue on määritelty rantakaavassa. Tämän vuoksi oikeutta rantakaavatoimituksessa perustettaessa oli tullut noudattaa vastaavia määräyksiä eikä oikeuden perustamisen edellytyksiä enää pitänyt erikseen tutkia toimituksessa. Yhteiskäyttöalueen maanomistajan suostumusta kaavan mukaisen yhteiskäyttöalueen perustamiseen ei siis tarvittu.

Rakennuslaki on kumottu 1.1.2000 voimaantulleella maankäyttö- ja rakennuslailla. Sen voimaantulosäännöksen 214 §:n 1 momentin mukaan rantakaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena ranta-asemakaavana. Siten rantakaavassa oleva varaus yhteiskäyttöalueeseen on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yhteiskäyttöalueena. Samana päivänä voimaantulleen kiinteistönmuodostamislain 154 a §:n mukaan ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteistön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyksikön alueelle rasitteena oikeus maankäyttö- ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitettuun yhteiskäyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä varten, joiden käyttöön alue on kaavassa tarkoitettu. Maankäyttö- ja rakennuslain ja kiinteistönmuodostamislain 154 a §:n säätämisellä ei muutettu rantakaavan yhteiskäyttöalueeseen kohdistuvia oikeuksia. Uudet säännökset ovat merkinneet ainoastaan sitä, että yhteiskäyttöalueeseen kohdistuvat oikeudet perustetaan nykyään rasitetoimituksessa kiinteistönmuodostamislain 154 a §:n mukaisesti aikaisemman rantakaavatoimituksen sijasta. Kuten rakennuslain aikaisessa rantakaavatoimituksessa myös rasitetoimituksessa tulee noudattaa kaavan yhteiskäyttöaluetta koskevia määräyksiä, kun oikeuksia rasitteena perustetaan. Rasitetoimituksessa ei siis enää erikseen tutkita rasitteen perustamisen edellytyksiä eikä näin ollen myöskään kiinteistönmuodostamislain 156 §:ssä tarkoitettu rasitetun kiinteistön omistajan suostumus ole tarpeen rasitteen perustamiseksi. Siten Tuuli P:llä ja Asko U:lla Eteläpään tilan omistajina oli oikeus saada rasitteena perustetuksi hakemansa oikeudet kaavan mukaisen yhteiskäyttöalueen käyttämiseen.

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »