» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A Oy oli vaatinut käräjäoikeudessa B:lle tuomiota törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. A Oy valitti hovioikeuteen uudistaen vaatimuksensa. B vastasi A Oy:n valitukseen, jossa hän vastusti pääkäsittelyn pitämistä hovioikeudessa ja esitti uuden todisteen. Hovioikeus lähetti B:n vastauksen tiedoksi A Oy:lle, jonka liitteenä oli myös uusi todiste. Asian ratkaistessaan hovioikeus oli ensiksi hylännyt pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. Pääasiassa hovioikeus oli todennut ottaneensa vastaan B:n nimeämän uuden todisteen ja hylännyt A Oy:n valituksen pysyttäen käräjäoikeuden tuomion.
Asian käsittelyä jatkettiin Korkeimmassa oikeudessa, jossa oli kysymys siitä, oliko hovioikeus menetellyt virheellisesti lähettäessään uuden todisteen ainoastaan tiedoksi yhtiölle pyytämättä sitä erikseen lausumaan sen merkityksestä asiassa ja varaamatta sille tilaisuutta esittää mahdollista vastanäyttöä uuden todisteen johdosta. Ensimmäisenä Korkein oikeus esitteli asiaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Perustuslaissa ja oikeudenkäymiskaaressa sekä ihmisoikeussopimuksissa säädetään kuulemisperiaatteesta, jonka mukaan asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Aiemmassa oikeuskäytännössä on katsottu asianmukaisen käsittelyn tuomioistuimessa edellyttävän, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu vain sellaiseen aineistoon ja sellaisiin seikkoihin, jotka ovat olleet oikeudenkäynnin asianosaisten tiedossa ja joihin näillä on ollut asianmukainen tilaisuus myös perehtyä ja joista nämä ovat voineet lausua käsityksensä. Kuulemisperiaatteen tehokkaan toteutumisen kannalta on myös tärkeää, että asianosainen ei jää epätietoiseksi siitä, mitä toimenpiteitä häneltä odotetaan. Näillä perustein Korkein oikeus katsoi, että kuulemisperiaatteen toteuttaminen olisi asiassa edellyttänyt sitä, että hovioikeus olisi kehottanut A Oy:tä antamaan määräajassa kirjallisen lausuman B:n esittämän uuden kirjallisen todisteen johdosta. Toisaalta Korkein oikeus katsoi, että yhtiö ei kuitenkaan ole Korkeimmassa oikeudessa esittänyt sillä olevan vastatodistelua B:n uuden todisteen johdosta. Yhtiön valituksesta ei siten ilmene perusteita sille, että B:n uuden todisteen lähettäminen yhtiölle hovioikeuden toimesta vain tiedoksi olisi vaikuttanut yhtiön mahdollisuuksiin ajaa syytettään. A Oy:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei siten ole loukattu eikä asiaa palautettu hovioikeuteen.
Ratkaisussa on varsin mielenkiintoisia piirteitä. Yhtäältä Korkein oikeus katsoi, että kuulemisperiaate ei ollut tapauksessa toteutunut asianmukaisella tavalla. Toisaalta A Oy:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei kuitenkaan oltu loukattu, vaikka kuulemisperiaate on keskeinen osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta. Tämä perustui Korkeimman oikeuden mukaan siihen, ettei tuomioistuimella ole velvoitetta oma-aloitteisesti selvittää syytettä tukevan todistelun olemassaoloa asianomistajan ajamaan syytteeseen perustuvassa rikosasiassa. A Oy ei ollut oma-aloitteisesti lausunut uudesta todisteesta mitään, vaikka oli siitä tietoinen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa