» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuuden kuljetusyrityksen työntekijän työnteko oli estynyt ajalla 4.4.-1.5.2005 sen vuoksi, että Äänekosken ja Kankaan tehtailla oli tuolla ajanjaksolla noin 4-7 päivänä jaksottaisia paperialan työtaisteluja. Myös tuon ajan jälkeen heidän työntekonsa oli estynyt ajanjakson 16.-18.5.2005 aikana Paperiliiton toimeenpaneman lakon johdosta ja heti sen jälkeen alkaneen Metsäteollisuus ry:n työsulun takia, joka kesti 1.7.2007 asti. Kuljetusyritys ei ollut maksanut kuudelle kuljettajalleen palkkaa 23.5.2005 lähtien vedoten työnteon estymiseen.
Työntekijät vaativat käräjäoikeudessa, että kuljetusyritys velvoitetaan maksamaan palkkaa heille 14 päivän ajalta siltä ajalta, kun työsulku oli käynnissä sekä lisäksi seitsemältä työpäivältä.
Käräjäoikeus hyväksyi työntekijöiden kanteen, eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus myönsi kuljetusyritykselle valitusluvan ja se muun muassa vaati hovioikeuden tuomiota kumottavaksi ja kannetta hylättäväksi sillä perusteella, että yhtiö oli maksanut työntekijöiden palkan työsopimuslain mukaisesti työnteon esteen ajalta seitsemältä päivältä.
Työsopimuslain säännös työn estymisestä kuului siten, että mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.
Korkein oikeus ratkaisi ensinnäkin kysymyksen siitä, oliko työntekijöitä kohdannut yksi vai useampi työnteon este. Asiassa saamansa selvityksen perusteella korkein oikeus päätyi toteamaan, että ainakin osa sellaisista paikallisista työtaisteluista, joiden johdosta työntekijöiden työnteko oli estynyt ennen, kuin Paperiliiton valtakunnallinen lakko oli alkanut 16.5.2005, johtui palkanmaksun keskeyttämisistä, jonka osasyy oli ollut Paperiliiton ylityökielto. KKO totesi, että myös muut syyt paikallisille lakoille olivat sellaisia, että niiden voidaan katsoa liittyvän valliinneeseen ja avoinna olevaan työehtosopimustilanteeseen. Työtaistelutoimenpiteet, jotka estivät työnteon, johtuivat ainakin osittain samasta aikeesta, joten työtaistelutoimenpiteet muodostivat yhteisesti työnteon esteen kuljetusyrityksen työntekijöille.
Korkein oikeus arvioi lisäksi sitä, oliko palkka maksettava seitsemältä vai 14 päivältä ja sitä, millä tavoin palkka määräytyy työntekijäkohtaisesti. Kuten työsopimuslaki asian ilmaisi, työntekijällä oli oikeus saada palkkansa työnteon estymisen ajalta enintään 14 päivältä. Kyseisen säännöksen toisen virkkeen mukaan työntekijällä oli kuitenkin oikeus silloin, kun estymisen syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä.
Kantajien työnteko oli estynyt aluksi työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta ja 18.5.2005 lähtien kyseisen alan työnantajan työsulun takia. Vaikka paperiliiton asettama ylityökielto oli jatkunut vielä jälkeenpäin, KKO:n mukaan se ei ollut enää osittainkaan estänyt kantajien työntekoa.
Korkein oikeus katsoi, että palkka tuli maksaa 14 päivän ajalta. Kunkin työntekijän osalta palkanmaksu määräytyi muun muassa sen mukaan, oliko ajanjakson aikana ollut esimerkiksi palkattomia vapaapäiviä.
Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja alensi viiden työntekijän osalta maksettavaa palkan määrää. Yhden työntekijän osalta vaatimukset oli hylättävä.
Selaa lakitietoa