Minilex - Lakipuhelin

Yleinen ja erityinen oikeuspaikka


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Yleinen ja erityinen oikeuspaikka osoittavat siviiliasioissa alueellisesti toimivaltaisen tuomioistuimen. Yleinen oikeuspaikka osoittaa sen tuomioistuimen, jossa siviiliasia yleensä käsitellään. Asian laadusta riippuu, mikä kussakin tapauksessa on lain mukaan yleinen oikeuspaikka ja se tuomioistuin, jossa asia normaalisti käsitellään. Laki osoittaa kuitenkin tietyille jutuille erityisen oikeuspaikan yleisen oikeuspaikan sijaan tai sen kanssa vaihtoehtoiseksi oikeuspaikaksi.

Siviiliasioissa yleinen oikeuspaikka on vastaajan asuinpaikkakunnan tai vakituisen asuinpaikan alioikeus eli käräjäoikeus. Kun vastaajana on yhtiö, yleinen oikeuspaikka on yhtiön kotipaikka tai se, jossa yhtiön hallintoa tosiasiallisesti hoidetaan. Valtiota vastaan esitetyssä vaatimuksessa yleinen oikeuspaikka on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä valtion puhevaltaa käyttävä viranomainen sijaitsee. Kuntaa vastaan esitetty vaatimus on puolestaan tutkittava siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kunta sijaitsee.

Erityinen oikeuspaikka voi olla yleisen oikeuspaikan kanssa vaihtoehtoinen tai ehdoton. Vaihtoehtoisia oikeuspaikkoja on lainsäädännössä lueteltu pitkä lista. Esimerkiksi vastakanne, eli alkuperäisen vastaajan kantajaa vastaan samassa asiassa nostama kanne, voidaan tutkia myös samassa tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on käsiteltävänä. Ehdotonta oikeuspaikkaa ei sen sijaan voi valita eli siitä ei voida poiketa. Esimerkiksi kanne jakamatonta kuolinpesää vastaan tulee nostaa siinä alioikeudessa, jonka tuomiopiirin alueella vainaja viimeksi asui. Avioeroa koskevat asiat pitää sen sijaan käsitellä siinä tuomioistuimessa, jossa jommallakummalla puolisolla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Erityinen oikeuspaikka voi lisäksi olla toissijainen oikeuspaikka, mikäli ensisijaista oikeuspaikkaa ei voida asiassa osoittaa. Esimerkiksi luonnollista henkilöä vastaan esitetty vaatimus voidaan tutkia siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vastaaja oleskelee tai hänellä on ollut viimeksi kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka, jos ei muutoin ole tuomioistuinta, jossa asia voitaisiin tutkia.

Oikeuspaikkaa koskeva sääntely voi siis poiketa tilanteesta riippuen, joten oikeuksiensa turvaamiseksi on tärkeää olla perillä siitä, missä tuomioistuimessa asiansa voi saada tutkittavaksi. Asianosaisten kannattaa huomioida myös se, että osa oikeuspaikkaa koskevasta sääntelystä on tahdonvaltaista, jolloin tuomioistuin tutkii tuomioistuimen toimivallan vain asianosaisen tekemän väitteen perusteella. Jos väitettä ei tehdä ensi kertaa puhevaltaa käytettäessä, toimivallan puute korjaantuu. Osa sääntelystä on puolestaan pakottavaa, jolloin tuomioistuin tutkii sen viran puolesta eli omasta aloitteestaan. Epäselvissä tilanteissa kannattaa tarkistaa lakimieheltä ennen kanteen nostamista tai siihen vastaamista, onko tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan asian. 


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »