Minilex - Lakipuhelin

Vahingonkorvausasioiden käsittely riita-asioina ja korvauskanne


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Vahingonkorvausasiat käsitellään tavallisesti riita-asioiden mukaisessa käsittelyjärjestyksessä yleisissä tuomioistuimissa eli ensiasteena käräjäoikeuksissa. Oikeudenkäyntimenettelyä ohjaavat erityissäännökset, jotka kuuluvat prosessioikeuden oikeudenalalle. Riita-asioiden käsittelyjärjestyksen ohella on olemassa myös rikosasioiden käsittelyjärjestys, josta on oma erillinen lakinsa. Nämä prosessit poikkeavat monilta osin toisistaan, ja riippuu asian laadusta kumpaa menettelyjärjestystä tuomioistuin noudattaa. Kanteen nostaja ei siis itse päätä, onko kyseessä riita- vai rikosasia, vaan se määräytyy objektiivisin perustein.

Esimerkiksi tuomioistuimen valta selvittää asiaa poikkeaa merkittävästi käsittelyjärjestyksestä riippuen. Rikosprosessissa tavoitteena on rikoksen selvittäminen mahdollisimman totuudenmukaisella tavalla, joten tuomioistuin voi määrätä hankittavaksi selvitystä niin syytteen puolesta kuin sitä vastaankin.

Riita-asiassa sekä kantaja että vastaaja pyrkivät saamaan tuomioistuimen vakuuttuneeksi omasta kannastaan. Tuomioistuin ratkaisee asian pääsääntöisesti vain asianosaisten esittämän selvityksen perusteella, joten jos kumpikaan asianosaisista ei ole ottanut joitain tärkeitä seikkoja esille, tuomioistuin ei välttämättä selvitä niitä omasta aloitteestaan. Vahingonkorvausasiassa niin vahingon kärsijän kuin aiheuttajankin kannattaa olla tarkkana siitä, että hän esittää tuomioistuimelle kaikki hänen kannaltaan tärkeät perusteet ja todisteet.

Jos vahingon aiheuttaja on aiheuttanut vahinkoa rikoksella, oikeudenkäynnin pääasiana on rikoksen selvittäminen. Kun rikosoikeudenkäynti vahingon aiheuttanutta vastaan on vireillä, vahingon kärsijä voi esittää vahingonkorvausvaatimuksensa tämän rikosasian yhteydessä. Erillistä kannetta ei siis yleensä tarvitse nostaa. Toisaalta korvausasia voidaan käsitellä rikosasiasta erillisessä oikeudenkäynnissä. Tuomioistuimella on kuitenkin valta yhdistää korvaus- ja rikosasiat käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä sekä antaa muitakin sellaisia prosessiin vaikuttavia määräyksiä, jotka nopeuttavat ja helpottavat asioiden käsittelyä.

Vahinkoa kärsineen on nostettava korvauskanne käsiteltäväksi riita-asiana, mikäli korvausasiaa ei käsitellä rikosasian yhteydessä. Korvauskanteen nostaminen on oikeustoimi, jolla vahingon kärsijä voi esittää vaatimuksia vahingon aiheuttajalle jos tämä ei maksa korvauksia vapaaehtoisesti. Korvauskanteella vahingon kärsijä siis antaa tuomioistuimen ratkaistavaksi sen asian, onko hänellä oikeus saada vahingon aiheuttajalta korvauksia ja kuinka paljon. Vaikka vahingon aiheuttaja kieltäytyisi maksamasta korvauksia vapaaehtoisesti, hän ei pysty laillisesti kieltäytymään maksamasta tuomioistuimen tuomitsemia korvauksia. Tuomio voidaan nimittäin tarvittaessa panna täytäntöön pakolla.

Koska oikeudenkäynti on yleensä pitkä ja kallis prosessi, korvauskanteen tulisi olla viimeinen keino jolla vahingon kärsijä vaatii korvauksia. Kannettahan ei tarvitse nostaa jos osapuolet pääsevät korvausasiassa sopuun keskenään.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa